Kysely häirinnästä kansanedustajille
Tutkimukseen sisältyneen kirjallisen kyselyn vastausprosentti oli 74,5 (149 kansanedustajaa).
Tutkimukseen haastateltiin 34 edustajaa.
Eduskunnan tilaaman tutkimuksen toteutti Oxford Research Oy viime keväänä ja kesänä.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) pitää vakavana, että eduskunnassa esiintyy seksuaalista häirintää ja kansanedustajiin kohdistuu uhkailua.
Tänään julkistetun Tasa-arvo eduskunnassa -tutkimuksen mukaan 12 naista ja 17 miestä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Osa haastateltavista näki tilanteen parantuneen viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun myötä.
– Tutkimustiedot saatuani olen jo tällä viikolla käynnistänyt toimet seksuaalisen häirinnän ja edustajiin kohdistuvan uhkailun kitkemiseksi. Eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa on noudatettava hyvän työympäristön pelisääntöjä, varmistettava työturvallisuus ja tarvittaessa ryhdyttävä työsuojelutoimiin, sanoo Risikko.
Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja käsiteltiin kyselyssä monesta näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeytyksistä ja alkuperäisidean viemisestä.
Kyselyyn vastanneista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa. Sukupuoli ei vaikuttanut kokemuksen yleisyyteen.
Vaikutusmahdollisuudet hyvät
Kansanedustajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa eduskunnassa hyviksi sukupuolesta riippumatta. Sekä miehet että naiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan eduskuntaryhmänsä kantoihin ja puolueensa asialistaan ja pääsevänsä hyvin puhumaan eduskuntaryhmässä, valiokunnissa ja täysistunnoissa.
Kansanedustajat kokevat tutkimuksen mukaan työnsä kuormittavana. Vastauksissa ei noussut eroja sukupuolten välillä. Sekä miehet että naiset kaipaavat enemmän tukea työn ja perhe-elämän parempaan yhdistämiseen.
Kansanedustajat eivät haastatteluissa kertoneet kokevansa toistuvaa ja tarkoituksellista syrjintää sukupuolensa takia.
Informaation kerääminen ontuu
Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kyseenalaistaa kansanedustajille tehdyn tasa-arvoselvityksen. Hänen mukaansa siinä ilmeni vakavia menetelmällisiä ongelmia.
”Kattavin palaute kansanedustajilta kerättiin lomakekyselyllä. Se oli laadittu siten, että lähes kaikki vastaajat olisi helppo yksilöidä jälkikäteen”, hän huomauttaa Facebook-viestissään.
Eritoten pienissä ryhmissä vastaaja oli Kontulan mukaan tunnistettavissa. Lomakkeet kerättiin eduskuntaryhmittäin ja ne täytettiin ryhmäkokouksessa kollegojen keskellä ja kokousasioiden painaessa päälle.
”Epäilen suuresti, onko tällaisessa aineistossa mahdollista saada mitenkään järkevää informaatiota esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä”, kirjoittaa Kontula.
Hän ei näe myöskään 30–60 minuutin haastattelujen antavan riittävää ja käyttökelpoista tietoa.
Kontula summaakin:
”On hyvä, että eduskunnan tasa-arvotilannetta selvitetään. Vielä parempi olisi, jos selvitykset laadittaisiin paljastamaan mahdollisia ongelmia, ei peittämään niitä.”
Kysely häirinnästä kansanedustajille
Tutkimukseen sisältyneen kirjallisen kyselyn vastausprosentti oli 74,5 (149 kansanedustajaa).
Tutkimukseen haastateltiin 34 edustajaa.
Eduskunnan tilaaman tutkimuksen toteutti Oxford Research Oy viime keväänä ja kesänä.