Vasemmiston Li Anderssonin mukaan Suomessa ei tulla näkemään samanlaista vaalikeskustelua ensi kevään eduskuntavaaleissa kuin Ruotsissa, jossa hyvän taloudellisen tilanteen olosuhteissa keskusteltiin maahanmuutosta ja ruotsidemokraateista.
– Vaikka Suomen työllisyysaste on juuri yltämässä 72 prosenttiin, on se silti kaukana sellaisesta tasosta jossa sen pitäisi olla, valtiontalouden tasapainon näkökulmasta. Suomen julkisen talouden ongelmat ratkeavat vain ja ainoastaan sillä, että työllisyysaste paranee ja työttömyys alenee, kirjoittaa Andersson blogissaan.
Andersson muistuttaa, että Ruotsissa 78 prosentin työllisyysaste on tällä hetkellä EU:n korkein.
Suomi ei ole Ruotsi myöskään sen takia, että perussuomalaiset ovat istuneet hallituksessa hyväksymässä koko hallituksen eriarvoistavan politiikan.
– Maalla menee taloudellisesti niin hyvin, että valtionvelka on alhaisimmalla tasolla neljään vuosikymmeneen ja kuluneen demarijohtoisen hallituskauden aikana ei ole oikeastaan leikattu mistään. Sen sijaan on tehty useita hyvinvointia lisääviä panostuksia muun muassa iäkkäiden ja lasten palveluihin.
Poikkeuksellisen epäoikeudenmukainen kiky
Andersson viittaa erääseen ruotsalaiseen vaalianalyytikkoon, jonka mukaan vaalit olivat poikkeukselliset. Työpaikat ja syrjäytyminen loistivat poissaolollaan keskusteluissa.
Hän muistuttaa, että Sipilän hallitus on keskeisesti myötävaikuttanut Pohjoismaissa täysin poikkeuksellisen ja erittäin epäoikeudenmukaisen työmarkkinasopimuksen syntyyn.
– Kikyn myötä pidennettiin työaikaa nostamatta palkkoja ja leikattiin pienipalkkaisten työntekijöiden lomarahoja. Tämän lisäksi hallitus on leikannut ja monimutkaistanut työttömyysturvaa sekä heikentänyt työehtoja monin tavoin.
– Suomalaisilla duunareilla on oikeus tietää, jatkuuko tällainen työnantajajärjestöjen sanelema linja ensi kaudella vai ei, Andersson jatkaa.
Arvot punnitaan vaalikeskusteluissa
Anderssonin mukaan Suomessa äänestäjät odottavat arvokeskustelua puolueiden talouspoliittisesta linjasta.
– Jatkuuko pienituloisten kurjistaminen vai ollaanko jatkossa valmiita kaventamaan tuloeroja.
Suomessa on hallitus joka tämän vaalikauden on leikannut neljä miljardia ennen kaikkea koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Melkein kaksi miljardia on käytetty hyvätuloisten veronalennuksiin.
– Tämä politiikka on ollut tuloeroja ja eriarvoisuutta kasvattavaa, ja on samalla ollut haitallista suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, jonka toimivuudesta olemme täysin riippuvaisia monessa suhteessa, kirjoittaa Andersson.