UP/Tiina Tenkanen

Suomen kotitaloudet heittävät ruokaa pois arviolta 500 miljoonan euron arvosta, Luonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat.

Miten ruokahävikkiä mitataan, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta?

– Ruokahävikkiä on tutkittu vasta 10 vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä useiden elintarvikealan järjestöjen rahoittamassa hankkeessa luodaan työkaluja, joilla voidaan vuodesta 2020 lähtien mitata ruokahävikin kehitystä vuosittain.

Suomessa syntyy vuosittain ruokahävikkiä arviolta 450 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien osuus on 120–160 miljoonaa.

– Ruokahävikkiä on tutkittu yksittäisinä päiväkirjatutkimuksina. Lisäksi bio- sekä sekajätesäkkien sisällöistä siten, että jätteet eritellään käsin keittiöperäiseen jätteeseen ja lopuksi alun perin syömäkelpoiseen ruokaan sekä erilaisiin ruoka-aineksiin.

– Jatkossa päiväkirjatutkimus siirtyy mobiilisovellukseen, johon kotitaloudet voivat merkitä syntyvän jätteen ja hävikin.

ILMOITUS

– Ravintoloiden tarpeisiin kehitämme parhaillaan nettipohjaista kyselytyökalua.

Kuinka paljon eri toimialat heittävät ruokaa pois?

– Aiempien yksittäisten tutkimusten mukaan teollisuuden osuus ruokahävikistä on noin 20 prosenttia, alkutuotannon osuus noin 12 prosenttia. Kaupan alalla ruokahävikkiä syntyy 18 prosenttia. Myymälöistä annetaan hävikiksi joutuvaa ruokaa hyväntekeväisyyteen.

– Ravintoloiden osuus on noin 20 prosenttia. Esimerkiksi lounasravintoloiden keittiöt heittävät ruokatarvikkeita pois, asiakkaat kippaavat ylijäämäruoan roskiin ja linjastoilta jää ruokaa yli. Koulut valmistavat yli neljänneksen ravintola-alan ruoka-annoksista. Siellä 20 prosenttia ruoasta jää syömättä.

Miksi ruokahävikkiä pitää vähentää?

– Ongelma on maailmanlaajuinen. Väestö kasvaa, ruoasta tulee niukkuutta ja samaan aikaan täysin syömäkelpoista ruokaa heitetään pois. Maailmassa lähes kolmasosa kaikesta ruoasta päätyy roskiin. Euroopan unionin alueella heitetään pois noin viidennes tuotetusta ruoasta eli 88 miljoonaa tonnia vuodessa.

– Suomessa syntyy vuosittain ruokahävikkiä arviolta 450 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien osuus on 120–160 miljoonaa kiloa eli lähes kolmasosa.

– Ruoan arvostusta pitäisi nostaa.

Nouseeko ruoan arvostus nostamalla hintaa?

– Tästä keskustellaan usein. Otaksun, että 1960-luvulla ruoan hävikki oli vähäisempää, kun ruoka muodosti kolmasosan kotitalouden menoista.

– Nyt ruokamenot ovat suhteellisesti pienemmät. En tiedä, johtuuko ruoan matala arvostus siitä vai että olemme vieraantuneet alkutuotannosta.

– Ruoan hinnoitteluun vaikuttavat monet muutkin asiat kuin hävikin estäminen.

Kuka seuraa ruokahävikkiä

– EU haluaa velvoittaa jäsenmaat raportoimaan kansallisesta ruokahävikkimääristä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Meillä jätedirektiivistä vastaa ympäristöministeriö.