Kansainvälinen yhteistuotanto Sementin maku (Taste of Cement, Saksa/Libanon/Syyria/Arabiemiraatit/Qatar, 2017) on vaikuttava dokumentti ja kaikin puolin hieno elokuva.
Ziad Kalthoumin ohjaama dokkari on omistettu kaikille vierastyöläisille. Lähemmin se kuvaa Beirutissa työskenteleviä syyrialaisia rakennusmiehiä.
Miesten elämä on rajattu tiukasti tornitalon työmaalle: 12 tuntia töitä ja sen jälkeen alkeellisiin majoitustiloihin maan uumeniin. Kello 19 jälkeen syyrialaisilla rakennusmiehillä on ulkonaliikkumiskielto.
Dokumentti on äärettömän sävykäs poliittinen essee ja runollinen kaupunkisinfonia.
Kotimaan sisällissota tuottaa raunioita, täällä miehet osallistuvat uuden tuottamiseen. Tätä vastakkainasettelua havainnollistetaan loppupuolella mieleen painuvasti nostokurjen ja panssarivaunun tykinputken liikkeillä. Uutiset sodasta välittyvät myös miesten kännyköiden kautta.
Dokumentti kuvaa jokseenkin ankeaa maailmaa johdonmukaisella tyylitajulla, kaikkea muuta kuin ankeasti.
Sementin maku on kohtuullisen harvinainen helmi, joka tuikkii aiheen ehdoilla luontevia ja mutkattomia löydöksiä. Niiden parissa tunnistaa hienovaraisen dramatisoinnin merkityksen tärkeänä osana dokumentaarisesti sykkivää kokonaisuutta.
Sementin maku aukeaa laajalla kaarella, se on temaattisesti äärettömän sävykäs poliittinen essee (vierastyöläisyys, vapauden rajat, sota, inhimillinen kärsimys eri muodoissaan) ja pelkistetyn runollinen kaupunkisinfonia.
Ohjaajan lisäksi käsikirjoittajakolmikkoon on kuulunut kuvaaja Talal Khoury, jonka kameratyö niin tornitalon korkeuksissa, kellaritiloissa kuin ihmiskasvoillakin on loistavaa.
Visuaalisen upeuden lisäksi Sementin maku vakuuttaa säveltäjä Sebastian Teshin luomalla tunnelmallisella äänimaisemalla. Sillä on tärkeä tekijä kuvan ulkopuolisen kertojan osuus.
Uusi Kino: Sementin maku. Teema Fem tiistaina 11.9. klo 23.10, lauantaina 15.9. klo 23.50. Areena.