Nälkäänäkevät lukuina, 2017
Maailma yhteensä 821 miljoonaa
Aasia 515 miljoonaa
Afrikka 256,5 miljoonaa
Latinalainen Amerikka ja Karibia 39 miljoonaa
Nälän lisäksi virheravitsemuksen eri muodot uhkaavat ihmisten henkeä. Niitä ovat niin lapsuuden aikainen lyhytkasvuisuus kuin aikuisiän liikalihavuuskin.
Nälkäisten määrä on lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana ja nyt on pudottu vuosikymmenen takaiselle tasolle. Väärään suuntaan kulkeva kehitys on selkeä varoitussignaali siitä, että Kestävän Kehityksen 2. tavoite – Ei Nälkää vuoteen 2030 mennessä – vaatii nopeita toimia.
Nälkätilanne on pahentumassa Etelä-Amerikassa ja useilla alueilla Afrikassa. Aasiassa virheravitsemus ei vähene entiseen tahtiin.
Ilmastollinen vaihtelu vaikuttaa sademääriin, viljelykausiin sekä aiheuttaa äärisääilmiöitä kuten kuivuutta ja tulvia. Konfliktien ja taloudellisten ongelmien ohella edellä mainitut tekijät ovat keskeisiä tekijöitä nälän lisääntymisessä.
– Jos haluamme saavuttaa maailman ilman nälkää ja virheravitsemusta vuoteen 2030 mennessä, on äärimmäisen tärkeää, että työskentelemme nopeammin ja laajennamme toimintaa vahvistaaksemme ruokasysteemien ja ihmisten elinkeinojen sieto- ja sopeutumiskykyä ilmastollisille vaihteluille ja äärisääilmiöille, järjestöjen johtajat sanovat.
Ilmastollinen vaihtelu ja äärisääilmiöt vaikuttavat nälkään
Muutokset ilmastossa ovat nyt jo heikentäneet tärkeimpien viljalajien, kuten vehnän, riisin ja maissin, tuotantoa trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Ilman ilmastokestävyyden vahvistamista, tilanteen odotetaan pahenevan lämpötilojen noustessa ja muuttuessa äärimmäisiksi.
Vuosien 2011–2016 välillä lämpötilapoikkeavuudet maanviljelysalueilla ovat pysyneet huomattavan korkeina verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon. Se on johtanut useisiin äärimmäisen kuumiin kausiin viimeisen viiden vuoden aikana. Sadekausien luonteet ovat myös muuttumassa, mistä esimerkkejä ovat myöhästyneet tai liian aikaiset sateet ja sateiden epätasainen jakautuminen kauden aikana.
Vaikeudet maataloustuotannossa aiheuttavat ongelmia ruuan saatavuudessa, mikä nostaa ruuan hintoja ja aiheuttaa sen, että ihmiset joutuvat käyttämään entistä suuremman osan tuloistaan ravintoon.
Virheravitsemuksen poistaminen edistyy, mutta hitaasti
Raportin mukaan lasten lyhytkasvuisuuden poistamisessa on tapahtunut vähän edistystä, vaikka edelleen 151 miljoonaa lasta oli viime vuonna virheravitsemuksen takia ikäisikseen lyhyitä. Vuonna 2012 heitä oli 165 miljoonaa. Suurin osa lyhytkasvuisista lapsista elää Afrikassa ja Aasiassa.
Lasten riutuminen on edelleen yleistä Aasiassa, jossa lähes joka kymmenes alle viisivuotias lapsi on alipainoinen pituuteensa nähden. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla luku on vain yksi sadasta.
Raportin mukaan joka kolmas lisääntymisikäinen nainen kärsii anemiasta. Anemialla on merkittäviä vaikutuksia sekä naisten että heidän lastensa terveyteen ja kehitykseen.
Aneemisuus lisääntymisikäisten naisten keskuudessa ei ole vähentynyt missään. Afrikassa ja Aasiassa se on lähes kolme kertaa yleisempää kuin Pohjois-Amerikassa.
Afrikassa ja Aasiassa lapsia imetetään huomattavasti yleisemmin kuin Pohjois-Amerikassa, jossa vain 26 prosenttia alle puolivuotiasta lapsista saa ravintonsa pelkästään rintamaidosta.
Myös liikalihavuus yleistyy
Aikuisiän liikalihavuus on nousussa. Useampi kuin joka kahdeksas aikuinen on tällä hetkellä ylipainoinen. Ongelma on merkittävin Pohjois-Amerikassa, mutta sen yleistyminen on nähtävissä myös Afrikassa ja Aasiassa.
Monissa maissa aliravitsemusta ja ylipainoisuutta esiintyy samanaikaisesti, ja ne voivat ilmetä jopa saman talouden sisällä. Ravinteikkaan ruuan huono saatavuus ja kalleus, ruokaturvattomuuden aiheuttama stressi ja ruuan puutteesta johtuvat fysiologiset muutokset auttavat selittämään miksi ruokaturvattomissa perheissä on korkeampi riski kärsiä ylipainosta ja liikalihavuudesta.
Nälkäänäkevät lukuina, 2017
Maailma yhteensä 821 miljoonaa
Aasia 515 miljoonaa
Afrikka 256,5 miljoonaa
Latinalainen Amerikka ja Karibia 39 miljoonaa