Lehtikuva/Roni Rekomaa

Työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin.

Suomen talouden noususuhdanne maltillistuu, mutta jatkuu. Viennin kasvu jää tänä vuonna viime vuoden lukemista. Ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jonkin verran, ennustaa Palkansaajien Tutkimuslaitos PT.

– Olemme alentaneet viimekeväistä kasvuennustettamme 2,7 prosenttiin. Arviomme muuttui pienemmäksi viennin ja tuonnin kasvuarvioihin tehtyjen muutosten takia, PT:n ennustepäällikkö Ilkka Kiema kertoo.

Suomen kannalta positiivista on, että viennin kasvu säilyy tuonnin kasvua nopeampana.

Parhaassa työiässä olevien rakennetyöttömyyttä voi selittää finanssikriisi.

Investointien kasvu hidastuu vähitellen rakennusinvestointien tahdissa.

– Silti investointien määrä on ensi vuonna suurin Suomen historiassa, Kiema sanoo.

ILMOITUS

Palkansaajien reaalitulot paranevat

Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskorkonsa nostot ensi vuoden lopulla, mikä kasvattaa inflaatiota. Suomessa kuluttajahintojen nousu kiihtyy tämän vuoden 1,1 prosentista ensi vuoden 1,4 prosenttiin.

Palkansaajien reaalinen ansiotaso kääntyy viime vuoden 0,5 prosentin laskusta tänä vuonna 0,8 prosentin ja ensi vuonna 1,1 prosentin nousuun.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat paranevan työllisyyden myötä. Kulutuksen kasvua kuitenkin rajoittanee lisääntyvä säästäminen.

Sekä valtion, että kuntien verotulot kasvavat myönteisen työllisyyskehityksen vuoksi.

Valtiontalous jää tänä ja ensi vuonna miinukselle veronalennusten takia. Kuntatalous kääntyy ylijäämäiseksi, ja Suomen koko julkisen talouden velka alittaa EU:n 60 prosentin viitearvon, PT ennustaa.

Työllisyys polarisoituu

Työttömyyden aleneminen jatkuu. PT arvioi, että työttömyysaste vähenee kuluvana vuonna prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin ja ensi vuonna 7,4 prosenttiin.

Tutkija Terhi Maczulskijn mielestä on outoa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin.

– 15–24-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden työllisyysasteen kasvu on ollut 5–10 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan parhaassa työiässä olevien, 25–54-vuotiaiden, työllisyyskehitys on ollut maltillisempaa, jopa negatiivista.

Tutkijan mielestä tällainen työllisyyskehityksen polarisaatio sopii huonosti tavanomaiseen käsitykseen, jonka mukaan työllistyminen olisi poikkeuksellisen vaikeaa nuorille ja ikääntyville työntekijöille.

Maczulskijn mukaan parhaassa työiässä olevien rakennetyöttömyyttä voi selittää finanssikriisi, joka iski kymmenen vuotta sitten eri tavalla eri ikäryhmiin. Kyse voi olla myös ammattirakenteiden muutoksesta tai siitä, että osaamistarpeet eivät vastaa työttömien ammattitaitoa.

– Työllisyyspolitiikka kaipaisi tuekseen lisätutkimusta syistä työllisyyskehityksen yllättävään ikäpolarisoitumiseen.