Asutusta tulee olla koko maassa ja maan eri osien kehittämistä tulee jatkossa vahvistaa, toteaa enemmistö aikuisikäisistä suomalaisista ajatuspaja E2:n laatimassa selvityksessä. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi taustaselvityksen päätösten tueksi ja keskustelun herättämiseksi. Taloustutkimus Oy:n ja Pellervon tutkimuskeskus PTT:n toteuttivat kyselyt ja haastattelut.
Runsas tuhat työikäistä suomalaista vastasi kyselyssä muun muassa, minkälainen Suomen tulisi olla vuonna 2030.
Vastaajista 58 prosenttia haluaa Suomen olevan asutettu tasaisesti sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Miehet vastasivat naisia useammin, että asutuksen tulisi keskittyä kaupunkeihin.
Vasemmiston sekä keskustan kannattajista lähes 70 prosenttia haluaisi vahvistaa alueita.
– Iso kuva on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, toteaa ajatuspaja E2:n johtaja Karina Jutila.
Etelän suurista kaupungeista tukea keskittämiselle
Yhtälailla 58 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maan eri osia pitäisi jatkossa vahvistaa.
– Tämä oli yllättävä tieto. Meillä oli niin sanottu näppituntuma, että aika moni haluaisi kehittämistoimien säilyvän nykyisellään. Julkisen keskustelun perusteella moni haluaisi myös vähentää kehittämistoimia, Jutila kertoo.
Kehittämisen lopettamisen kannalla oli yksi prosentti vastaajista.
– Etelän suurissa kaupungeissa puolet tukee asutuksen keskittymistä, Jutila tulkitsee selvitystä.
Valtio tärkein kehittäjä
Valtio nähdään tärkeimpänä Suomen alueiden kehittäjänä. 90 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, että julkisen vallan tulee osallistua maan tasapuoliseen kehittämiseen.
Vastausten perusteella laadukkaat julkiset peruspalvelut ja toimiva liikenneinfrastruktuuri eli muun muassa hyvät liikenneväylät ovat parhaat keinot pitää koko maa asuttuna.
Kunnat ja maakunnat nähdään myös keskeisinä aluekehittäjinä. Vaikka maakuntia on julkisuudessa kritisoitukin, Jutilan mukaan niihin näyttää suuntautuvan neutraaleja tai jopa positiivisia odotuksia.
– Nähdään, että kunnat ovat jo tehneet voitavansa, Jutila tulkitsee.
Vähiten kannatusta saivat alueelliset verokannustimet, sähköinen asiointi julkisissa palveluissa sekä valtion työpaikkojen alueellistaminen.
56 prosenttia vastaajista uskoo, että valtionyhtiöiden pääkonttoreiden on perusteltua sijaita siellä, missä on kyseisen toimialan osaamista ja resursseja.
Kokoomuslaiset suosisivat pieniä kaupunkeja
Mielipiteet Suomen eri alueiden kehittämisestä eroavat myös puoluekannan mukaan.
– Kaikkien puolueiden selkeä enemmistö tukee maan eri osien kehittämistä ja jopa kehittämistoimien vahvistamista, Jutila toteaa.
Kokoomus paljastui selvityksen mukaan kaupunkimyönteisimmäksi. Puolueen kannattajista 20 prosenttia on sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vähentää, mutta 36 prosenttia haluaa, että alueita vahvistetaan.
Vihreistä lähes puolet keskittäisi suuriin kaupunkeihin
Vasemmiston sekä keskustan kannattajista lähes 70 prosenttia haluaisi vahvistaa alueita.
– Alueiden tuen lopettamista ei juurikaan toivota, Jutila summaa.
Maaseudun ja kaupunkien asuttamisen kannalla on valtaosa keskustalaisista sekä perussuomalaisista.
Kokoomuksen kannattajista 63 prosenttia haluaisi tulevaisuudessa nähdä asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, mutta vain neljä prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän pääkaupunkiseudulle.
Jutila kertoo yllättyneensä, että vihreiden kannattajista lähes puolet kannattaa tulevaisuudessa asutuksen keskittymistä suuriin kaupunkeihin, mutta sama määrä kannattaa tasaista asutusta koko Suomeen.
Vasemmiston kannattajista 33 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän kaupunkeihin ja suuriin maakuntakeskuksiin, SDP:n kannattajista 35 prosenttia.