Lehtikuva/Jonas Ekstromer

Sosiaalidemokraateille ja kokoomukselle vaalitulos oli torjuntavoitto. Äärioikeisto voitti, mutta oletettua vähemmän. Vasemmistopuolue lisäsi kannatustaan selvästi, mutta ei yltänyt gallupien lupaamaan.

Kaikki ennakkohuomio Ruotsin sunnuntaisissa vaaleissa oli äärioikeiston ruotsidemokraateissa, joille gallupit povasivat 19–20 prosentin ääniosuutta.

Siihen nähden 17,6 prosentin ääniosuus ei ollut aivan sellainen jytky kuin etukäteen hehkutettiin. Toki puolue lisäsi kannatustaan 4,6 prosenttiyksikköä ja paikkalukuaan 42:sta 62:een (valtiopäivillä on kaikkiaan 349 paikkaa).

Vaalitulos rikkoi sen vanhana totuutena pidetyn kaavan, että oikeistopopulistinen puolue menestyy itse vaaleissa paremmin kuin gallupeissa, koska kaikki eivät kehtaa haastatteluissa sanoa äänestävänsä sitä. Nyt kävi päinvastoin.

Vaalitulos saattaa vielä muuttua keskiviikkona, kun tulevat ulkomailla annetut äänet.

Periaatteessa myöskään ruotsidemokraattien poliittinen asema ei muuttunut. Jo viime vaaleissa se sai niin paljon paikkoja, ettei kumpikaan perinteisistä blokeista, vasemmisto tai oikeisto, kyennyt enemmistöön.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus omaksuivat jo kampanjoiden aikana, ruotsidemokraattien voiton pelossa, entistä tiukempia maahanmuuttoa koskevia kannanottoja.

ILMOITUS


Äärioikeiston ruotsidemokraatit kampanjoi kukkasin. Etualalla puoluejohtaja Jimmie Åkesson puolueen vaalivalvojaisissa.

Demareille historian huonoin tulos

Sosiaalidemokraateille vaalitulos oli selvä torjuntavoitto. Puolue sai 28,4 prosenttia äänistä, kun gallupit ennustivat keskimäärin vain 24–25 prosenttia.

Sosiaalidemokraatit säilyi 101 paikallaan ylivoimaisesti suurimpana puolueena. Tappiota tuli lopulta vain 12 paikkaa.

Puolueen historian huonoin tulos siitä kuitenkin tuli, joten kovin monta tällaista torjuntavoittoa ei puolue enää kestä.

Trendi on ollut jatkuvasti laskeva. Edellinen pohjanoteeraus oli vuoden 2010 vaalien 30,7 prosenttia. Viime vaaleissa puolue sai 31,0 prosenttia.

Vielä viime vuosikymmenellä ja 1990-luvulla demarien ääniosuus ei jäänyt kertaakaan alle 35 prosentin, ja vielä vuonna 2002 se sai lähes 40 prosenttia äänistä.

Kun vertaa toteutunutta vaalitulosta gallupeihin, voi arvioida, että sosiaalidemokraatit saivat loppusuoralla äänestäjiä vasemmistopuolueelta ja ympäristöpuolueelta. Siirtyjät ehkä halusivat varmistaa sen, etteivät demarit jäisi ruotsidemokraattien taakse, kuten villeimmissä veikkauksissa arvailtiin.

Vasemmistopuolue menestyi

Vasemmistopuolueelle tuloksen täytyy olla jonkinasteinen pettymys, vaikka kannatus nousi 2,2 prosenttiyksikköä ja oli paras sitten vuoden 1998.

Saavutettu 7,9 prosenttia oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin viimeaikaisten gallupien lupailema noin 10 prosentin kannatus.

Vasemmistopuolueen paikkamäärä nousi 21:stä 28:aan. Joka tapauksessa se oli vasemmistoblokin puolueista ainoa, jonka kannatus kasvoi.

Ympäristöpuolue kuului sekä paikoissa että prosentuaalisesti kokoomuksen ja demarien kanssa suurimpien häviäjien joukkoon. Tärkeintä sekä puolueelle itselleen että vasemmistoblokille oli kuitenkin se, ettei se pudonnut neljän prosentin äänikynnyksen alle,

Ympäristöpuolue sai nyt 4,3 prosenttia (–2,6) ja 15 paikkaa (–10). Tulos todisti osaltaan, ettei vihreiden puolueiden jatkuva eteneminen ole vääjäämätön eurooppalainen trendi.

Kokoomus yhä toiseksi suurin

Vaalitulosta voi pitää torjuntavoittona myös maltilliselle kokoomukselle, joka sai nyt 19,8 prosentin kannatuksen, tappiota 3,5 prosenttiyksikköä. Paikkoja tuli 70, tappiota 13 paikkaa.


Suurin puolue, vasemmalla vaalipiireittäin ja oikealla kunnittain. Punainen kuvaa sosiaalidemokraatteja, sininen kokoomusta ja keltainen ruotsidemokraatteja.

Tulos on selvästi huonoin sitten vuoden 2002, mutta vähintään psykologisesti merkittävää on se, että puolue säilyi toiseksi suurimpana. Gallupien perusteella ruotsidemokraatit olisivat ohittaneet kokoomuksen.

Porvarillisen allianssin kolmen pienemmän puolueen vaalitulokset noudattivat melko tarkasti gallupeja. Eniten voitti keskusta (tulos 8,6 prosenttia), kristillisdemokraatit lähes yhtä paljon (tulos 6,4 prosenttia) ja liberaalit hieman (tulos 5,5 prosenttia).

Lähes pattitilanne

Lisäjännitystä tuottaa se, että vasemmistoblokin (demarit, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue) yhteinen paikkamäärä 144 on vain yhden paikan enemmän kuin porvariallianssin (kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja liberaalit) saama 143 paikkaa.

Koska tilanne on näin täpärä, se saattaa vielä muuttua keskiviikkona, kun saadaan ulkomailla annetut äänet.

Jos tilanne pysyy nykyisenä, pitäisi hallituksenmuodostajan paikan mennä sosiaalidemokraateille.

Parlamentin vähemmistöön nojaava hallitus olisi kuitenkin heikko. Siksi varmasti nousevat jälleen puheet blokkirajat ylittävästä hallituksesta, ja katseet kääntyvät erityisesti keskustaan.

Vasemmistoblokki vahvistettuna keskustalla saisi taakseen 175 paikkaa, joka niukimmalla mahdollisella tavalla olisi enemmistö. Ei siis vielä tavattoman vahva pohja sekään.

Toinen pääministeriyttä tavoitteleva puolue kokoomus tuskin voi saada vasemmalta blokkirajan ylittäjiä. Siksi sen ainoa mahdollisuus olisi tehdä sopimus ruotsidemokraattien kanssa luottamus- ja budjettiäänestyksissä.

Sopimus ruotsidemokraattien kanssa olisi vastoin sitä, mitä kaikki perinteiset puolueet ovat vannoneet, joten tuskinpa pienemmät allianssipuolueet siihen lähtisivät, ja turbulenssia tulisi kokoomuksen sisälläkin.