Viime eduskuntavaalien alla oppositiojohtaja Juha Sipilä (kesk.) uhosi julkisen sektorin olevan liian lihava. Sitä tuli supistaa ja vähentää kuntatyöntekijöiden määrää.
Hallitus päätti säästää kunnista miljardin norminpurkutalkoilla. Byrokratiaa piti purkaa, ja kuntien omaa päätöksentekoa muun muassa asiakasmaksuista tuli lisätä.
Sipilän hallitus on epäonnistunut kuntien norminpurkutalkoissa surkeasti. Norminpurkutalkoot periytyivät jo Kataisen hallitukselta, sillä ministeriöt eivät löytäneet säästökohteita. Tämä tapahtui kuntalaisten onneksi, sillä byrokratianpurkutalkoot uhkasivat leikata palveluja.
”Martti Korhonen: Kuntatalous on joutunut sietämättömään tilanteeseen.”
Hallitus on kuitenkin rokottanut kuntia kaikesta huolimatta ankaralla kädellä. Se on esittänyt tuulesta temmattuja säästötavoitteita, ja lukuihin pohjautuen se on leikannut kuntien valtionosuuksia.
– Ongelma on, että on laskettu teoreettisia säästötavoitteita, jotka eivät ole toteutuneet. Kuntatalous on joutunut sietämättömään tilanteeseen, toteaa Kuntaliiton hallituksen jäsen Martti Korhonen (vas.).
Päivystyksen siirto
ei tuottanut säästöjä
Kuntaliitto muistutti viime viikolla hallituksen budjetin julkistamisen jälkeen, etteivät kulut alene lähellekään hallituksen esittämällä tavalla erikoissairaanhoidossa, mutta valtionosuusleikkaukset on tehty ennakoivasti.
Yksin erikoissairaanhoidon säästöistä jää kunnilta saamatta yli 250 miljoonaa euroa. Hallituksen säästötavoitteesta toteutuu vain noin 10 miljoonaa.
Säästöjä piti syntyä, kun erikoissairaanhoidon tehtäviä keskitettiin ja kiireellistä hoitoa sekä ensihoitoa ja päivystystä järjesteltiin uudestaan kiihkeän poliittisen väännön jälkeen.
Taistelu palvelujen keskittämistä vastaan symboloitui Vaasan sairaalan laajan päivystyksen lopettamiseen. Päivystyksen siirtoa vastustavat keräsivät tarvittavat 50 000 nimeä kansalaisaloitteeseen ja luovuttivat sen eduskunnan puhemies Maria Lohelalle (ps.) viime vuoden toukokuussa.
Kuntaliiton kesä-elokuussa tekemän säästökyselyn mukaan vain neljä sairaanhoitopiiriä on saanut säästöjä erikoissairaanhoidon tehostamiseen pyrkivän asetuksen ansiosta.
Sen sijaan viidellä sairaanhoitopiirillä kustannukset kasvoivat, toisin kuin hallituksen laskelmissa oletettiin.
Lomarahat ja työajan pidentäminen eivät tuo säästöjä
Hallituksen iso visio on ollut vahvistaa tuottavuutta. Ison laskun tästä ovat maksaneet julkisen alan pienipalkkaiset naiset lomarahojen leikkaamisena ja työajan pidennyksenä.
Kuntatyöntekijöiden työaika pidentyi 24 tunnilla vuodessa korvauksetta. Päivittäinen työaika jatkui kuudella minuutilla. Lomarahoja leikattiin 30 prosenttia vuosina 2017–2019 työmarkkinajärjestöjen sovittua asiasta kiky-neuvotteluissa.
– Lomarahojen leikkaus toteutettiin hallituksen painostuksesta, muistuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Hänen mukaansa kunnat eivät ole hyötyneet työajan pidennyksestä eivätkä lomarahojen leikkaamisesta.
Lomarahojen leikkaamisen aiheuttamaan turhautumiseen Asara-Laaksonen törmää säännöllisesti työpaikoilla, liikkuipa hän missä tahansa Suomessa.
Leikkaus hiertää työntekijöitä, vaikka hallitus on kompensoinut leikkaukset verotuksen kautta. Työntekijöille lomarahan näkyminen palkkapussissa on tärkeämpää kuin pieni veroale kuukausittain.
– Kaiken kaikkiaan hallitus ei ole halunnut pitää huolta työntekijöistä. Se on Sipilän hallitukselle häpeällistä, sanoo Asara-Laaksonen.
Hän muistuttaa, että sekä työajanpidennyksestä että lomarahoista kertyviä säästöjä on käytetty perusteluina leikattaessa kuntien valtionosuuksia.
– Leikkaukset ovat selkeä isku julkiselle sektorille.
Työajan lyhennyksen piti tuoda säästöjä 216 miljoonaa. Valtaosa eli 200 miljoonaa säästöistä jää hallituksen haaveiksi – toteutumatta.
Hallituksen säästötavoitteet ovatkin osoittautuneet kuntien arjessa tuulesta temmatuiksi.
Henkilöstön kurittaminen karkottaa työntekijöitä
Kuntatyöntekijöiden määrä on vähentynyt 9 000 työntekijällä Sipilän hieman ylikolme vuotta sitten aloittaneen hallituksen aikana.
Enimmillään kunnissa oli työntekijöitä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aloittaessa vuonna 2011. Viime vuonna työntekijöitä oli 22 000 vähemmän. Kevan ennusteen mukaan noin 60 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Aivan lähitulevaisuudessa eläköityy viidennes.
Kunnissa epävarmuutta lisää erityisesti hallituksen esittämän sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä tapahtuva poukkoilu ja päätösten ennakoimattomuus. Kilpailu etenkin terveydenhuollon työntekijöistä on kiristynyt yksityisen terveysalan yrittäessä napata osaajia.
– Epävarmuus peilautuu rekrytointivaikeuksina sekä henkilöstön hakeutumisena pois kunnista. Se on vaikeasti mitattavaa tai ei konkreettisesti edes näy. Rekrytoinneissa virta on pikemminkin ulos kuin sisään kunnissa, sanoo Korhonen.
Palveluja myös ulkoistetaan, yksityistetään ja tehdään ostopalveluina.
– Ostopalvelujen hinnat ovat kohonneet huomattavasti nopeammin kuin omana työnä tehtyjen töiden. Se näkyy tulevaisuudessa joka päivä.
Asara-Laaksosen mukaan kunnat vastaavat uhkaan lähipalvelujen katoamisesta maakuntakeskuksiin.
– Kunnat ovat vastanneet sote-uudistuksen uhkiin ulkoistamalla palveluja. Paletti alkaa tuhoamaan julkisten palvelujen perusrakennetta. Bisnesajattelu ja markkinaehtoistaminen vievät pohjan palveluketjuilta. Ne pirstaloituvat, kun niitä viipaloidaan kilpailutettavaksi.
Sote- ja maakuntauudistuksesta lasku kunnille
Useita vuosia jatkunut vellominen sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä on osin kaatanut valmistelukustannuksia kuntien piikkiin.
Kuntaliiton kunnille ja sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn mukaan maakuntauudistuksen valmistelu on aiheuttanut kunnille piilokustannuksia, joita valtio ei ole korvannut. Kustannusten arvioidaan tänä vuonna olevan 24:n ja ensi vuonna 18 miljoonan euron luokkaa.
Korhonen kuvailee tilannetta kuntien näkökulmasta:
– Kaikista suurin tekijä on jatkuva epävarmuus. Sote- ja maakuntauudistus on vienyt kauhean määrän henkistä ja fyysistäkin osaamista, mikä ei ole tuottanut mitään tulosta.
Epävarmuus tulevaisuudesta näkyy kunnissa tekemättä jätettyinä asioina: sote-investointeja ja tietojärjestelmäuudistuksia ei ole tehty eikä palveluita kehitetty entiseen malliin.
Tämä on yleiskuva kunnista, mutta kuntien taloustilanne vaihtelee. Korhosen mukaan vaihtelu jatkuu ensi vuonnakin.
– Perusongelma on, että liian suuri joukko kunnista on taloudellisen sietokyvyn äärirajoilla. Tämä sama ongelma siirtyy, jos tälle pohjalle perustetaan maakunnat. Tulee olemaan iso joukko maakuntia, jotka tuskin selviävät kovin pitkään.
Hän mainitsee Kainuun ja Lapin esimerkkeinä epävarmoista selviäjistä.
– Jos ajatellaan, että naapurimaakunnat hoitavat, niin se on sietämätön yhtälö. Silloin kaikki ovat uppoavassa laivassa, sanoo Korhonen.
Hallitus rikkonut omia lupauksiaan kunnille
Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan kompensoida sataprosenttisesti kunnille tulevat uudet palvelut.
Lupaukset olivat alun perin ristiriitaisia: toisaalta uusia tehtäviä ja velvoitteita ei annettaisi kunnille lainkaan, mutta hallitusohjelmassa oli kuitenkin hankkeita, joista lasku on langennut kunnille.
Kunnille tehdyn säästökyselyn mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ei mennyt hallituksen piirustusten mukaan.
Tämän vuoden alusta lähtien varhaiskasvatuksen tulorajoja nostettiin ja sisaralennus muuttui. Tästä hyötyivät perheet hoitomaksujen alentuessa. Osa kunnista on maksanut alennuksen toteutumisesta kompensaatiota myös yksityiselle päivähoidolle.
Hallitus arvioi, että maksutulojen alenema on vuodessa 91 miljoonaa. Kunnille kuitenkin on langennut 65 miljoonaa, joka koostuu kompensaatioista ja maksujen alentamisesta.
Kuntalaisten näkökulmasta hallitus on suhtautunut nuivasti kuntapalveluihin. Painopiste on ollut kotona tapahtuvissa palveluissa, kuten omaishoidon ja perhehoidon sekä vanhusten kotihoidon lisäämisessä sekä veteraanien kotiin vietävissä palveluissa.