40 prosenttia puoluekannastaan epätietoisia
Ylen elokuussa teettämässä puoluekyselyssä 40 prosenttia ei osaa tai halua nimetä puoluekantaansa. Tämä osuus pienenee eduskuntavaalien lähestyessä.
– Tavalliset kansalaiset tuskin kovin paljon vaaleja miettivät. Aika suuri osa tekee äänestyspäätöksensä vasta vaalipäivänä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 10 päätti äänestyspäivänä ehdokkaastaan. Vaalipäivänäkin on iso määrä ääniä jaossa.
Puolueet hakevat asemia jo seuraaviin eduskuntavaaleihin. Mielipidemittaukset ovat vielä suuntaa antavia, sillä suuri joukko kansalaisista eli 40 prosenttia ei vielä ole kertonut puoluekannastaan.
Eilen Ylen julkistamassa kyselyssä suurin nousija oli vasemmistoliitto ja suurin häviäjä vihreät.
Taloustutkimuksella teetetyssä kyselyssä SDP jatkoi kärkisijalla ennen kokoomusta ja keskustaa.
SDP hyötyy eniten perussuomalaisten kannattajien vuodosta.
– Suurin osa perussuomalaisista lähtevistä on duunariäänestäjiä, jotka miettivät näiden kahden puolueen välillä, toteaa tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimukselta.
Siirtymiä selvitetään kysymällä vastaajilta, mitä puoluetta he äänestivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja mitä puoluetta he aikovat äänestää.
Vasemmistoliitto pitänyt hyvin äänestäjänsä
Suurin osa vasemmistoliittoa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneistä ilmoittaa äänestävänsä puoluetta myös nyt.
– Kannatus on aika vakaata, arvioi Turja.
Vasemmistoliiton kannatuksen nousu tulee erityisesti naisilta, korkeasti koulutetuilta ja nuorilta sekä jossain määrin työväestöltä.
– Samaan aikaan vihreiden kannatuksen lasku tulee aika lailla näistä samoista ryhmistä, toteaa Turja.
Vasemmistoliitto on hyötynyt jonkun verran vihreiden viimeaikaisista hankaluuksista.
Tällä Turja viittaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ympärillä olleisiin kohu-uutisiin sekä vihreiden työntekijän yritykseen estää turvapaikanhakijan palautus Finnairin lennolla.
SDP suurin duunaripuolue
Turjan mukaan ei ole epäilystäkään, että tällä hetkellä SDP on suurin työväenpuolue. Toiseksi suurin on perussuomalaiset, ja tämän jälkeen tulevat keskusta ja kokoomus.
– Perussuomalaisten kannatus työväestön keskuudessa on selkeästi jäljessä SDP:n luvuista, sanoo Turja.
Turjan mukaan SDP on vakiinnuttanut asemaansa suurimpana työväenpuolueena. Perussuomalaiset oli suurin työväestön keskuudessa lukuun ottamatta pieniä poikkeuksia jytkyn jälkeen vuoden 2011 toukokuusta vuonna 2015 syyskuuhun saakka.
– Sen jälkeen asetelma on selkeästi muuttunut. Suurin on ollut SDP, mikä liittyy perussuomalaisten kannatuksen tippumiseen.
”Vähän yllättävää”
Vasemmistoliitto on kyselyn mukaan viidenneksi suurin työntekijätaustaisten keskuudessa.
– Tämä on vähän yllättävää. Olisin ajatellut, että vasemmistoliitolla olisi enemmän työntekijätaustaisia kannattajia, sanoo Turja.
Vasemmistoliitto vetoaa erityisesti naisiin ja pientuloisiin. Alueellisesti keskimääräistä suurempi verovoima puolueella on Helsingissä ja Uudellamaalla.
Perussuomalaisten rajallinen kannattajakunta
Turja arvioi, että perussuomalaisten osallistuminen hallitukseen, hallituspolitiikka ja lisääntynyt maahanmuutto vuonna 2015 ajoivat SDP:n entisiä kannattajia takaisin puolueeseen.
Hän muistuttaa, että syitä saattaa olla monia muitakin, kuten ay-liikkeen vuoden 2015 syksyllä järjestämä suuri mielenilmaus.
– Suuri osa jytkyn äänestäjistä tuli työläisten äänistä. Maahanmuuttokriittiset pysyvät perussuomalaisissa. Näillä äänestäjillä ei ole muutakaan vaihtoehtoa.
Maahanmuuttokriittisellä puolueella on rajallinen menestymisen mahdollisuus, kun näkyvissä ei ole akuuttia pakolaiskriisiä tai maahanmuuton aiheuttamia ongelmia.
– Suhteellisen rauhallisessa tilanteessa kannatus on kymmenen prosentin kummallakin puolella.
– Tässä asiassa ollaan viisaampia Ruotsin vaalien jälkeen, Turja summaa.
40 prosenttia puoluekannastaan epätietoisia
Ylen elokuussa teettämässä puoluekyselyssä 40 prosenttia ei osaa tai halua nimetä puoluekantaansa. Tämä osuus pienenee eduskuntavaalien lähestyessä.
– Tavalliset kansalaiset tuskin kovin paljon vaaleja miettivät. Aika suuri osa tekee äänestyspäätöksensä vasta vaalipäivänä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 10 päätti äänestyspäivänä ehdokkaastaan. Vaalipäivänäkin on iso määrä ääniä jaossa.