Saara Lavi

Jäämeren radalla olisi tuhoisat vaikutukset saamelaisten poronhoidolle ja maille.

Mielenilmausten sarja näyttää, ettei saamelaisten yli voida enää kävellä. Saamelaiset ja Greenpeacen aktivistit toteuttavat tällä viikolla sarjan mielenilmauksia, joissa viestitään ettei Jäämeren rata ole tervetullut. Red line -demarkaatiossa paikalliset haluavat kiinnittää huomion Sápmin eli Saamenmaan metsien ja maiden arvoon etenkin poronhoidon näkökulmasta. Ihmisketjut, punaiset aitatolpat ja banderollit vetävät rajaa alueilla, joita suunniteltu Jäämeren rata uhkaa.

Punaisen viivan mielenilmaukset alkoivat tiistaina Vuotsossa ja ne jatkuvat lauantaihin saakka paikallisten valitsemissa paikoissa.

– Demarkaatio on rajanvetoa, eikä punaista rajaa saa ylittää ilman meidän suostumustamme, kertoo Jenni Laiti saamelaistaiteilijoiden Suohpanterror-ryhmästä.

Jäämeren radan rakentaminen on alkuperäiskansalle mittaamattoman raskas asia.

Mielenilmauksissa solidaarisuutta osoittamassa on myös cree-kansan vaikuttajia Kanadasta ja maoriaktivisti Aotearoasta, Uudesta-Seelannista.

Myös Greenpeace vastustaa Jäämeren rataa

ILMOITUS

Toteutuessaan rata kulkisi läpi Saamenmaan ja sen poronhoitoalueiden. Ratayhteyden perusteluissa mainitaan usein pohjoisen alueen elinkeinojen paraneminen. Kuitenkin radan vaikutukset poronhoidolle olisivat valtavat. Rata jakaisi paliskuntien laidunmaita ja poronkulkureittejä halkoessaan se tarkoittaisi pahimmillaan porojen kuolemaa.

– Jäämerenrata on kuin musta pilvi ja sen vaikutuksen paliskuntaan ovat dramaattiset. Ajan myötä tässä menettäisi kaiken, inarinsaamelainen poronhoitaja Jussa Seurujärvi Muddusjärven paliskunnasta kertoo.

Myös ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa Jäämeren rataa yhdessä saamelaisten kanssa.

– Jäämeren radan tarkoitus on lisätä arktisten varojen käyttöä, mikä on väärä suunta ja pitäisi unohtaa kokonaan. On myös uskomatonta, ettei valtio huomioi asiassa alkuperäiskansan suostumusta, Sini Harkki toteaa.

Rata jakaisi paliskuntien laidunmaita ja poronkulkureittejä

Radan suunnittelussa saamelaiset on jätetty ulkopuolelle ja tieto hankkeesta tipahti käytännössä tyhjältä taivaalta.

– Hanke toteuttaa samaa kaavaa, mitä aikaisemminkin. Meidän mielipiteellämme ei ole mitään arvoa, Petra Biret Magga-Vars Ala-Palkisen tokkakunnasta kertoo.

Poronhoito on keskeinen osa saamelaisten kulttuuria, joka nauttii sekä perustuslaillista että kansainvälisestä oikeudesta johtuvaa suojaa.

Suomi on hyväksynyt YK:n alkuperäiskansajulistuksen, mutta valtio on polkenut saamelaisten oikeuksia useaan otteeseen. Viimeisimpänä saamelaiset sivuutettiin Tenojoen kalastussopimuksen valmistelussa, josta myös oikeuskansleri moitti hallitusta.

”Maistamme tulisi vain läpikulkureitti”

YK:n alkuperäiskansajulistuksessa tunnustetaan myös itsemääräämisoikeus, jota prostestoijat haluavat edistää.

Saamelaisten pyhien maiden riistäminen ja niiden turmeleminen Jäämeren radan rakentamisella on alkuperäiskansalle mittaamattoman raskas asia.

– Maistamme tulisi vain läpikulkureitti muulle maailmalle. Tämä on meidän maa ja jos se viedään meiltä, niin meitäkään ei enää ole, Jussa Seurujärvi toteaa.

Rajanveto jatkuu perjantaina Semekurtan erotusaidalla ja lauantaina Partakossa Juhanin Kotajärvellä.