Jarmo Lintunen

Kuntapäättäjien huoli talouden kriisiytymisestä ja sote-palvelujen kasvavasta tarpeesta ovat hellittäneet merkittävästi viiden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana huoli kuntatalouden kiristymisestä ja sote-palvelujen kasvavasta tarpeesta on puolittunut. Tätä selittänee sote-uudistus, joka siirtäisi toteutuessaan vastuun palvelujen järjestämisestä maakunnille. Talous korostuu myös kysyttäessä kuntapäättäjien johtamisen kannalta tärkeitä asioita.

Kaksi kolmesta eli 65 prosenttia valtuutetusta piti kunnan johtamisen tärkeimpänä lähtökohtana toimintaympäristöä ja sen muutosten hallintaa. Vajaa puolet nosti kakkossijalle asukkaiden palvelutarpeet. Reilu kolmannes korosti kunnan strategian selkiyttämisen ja viestinnän merkitystä.

Kuntapäättäjät antoivat omalle johtamiselleen arvosanaksi 7,5. eli tyydyttävän. Yleisarvosana on 2000-luvulla vaihdellut 7,3 ja 8 välillä, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön ja MediaCleverin kaupunkien ja kuntien valtuutetuille tekemästä kyselytutkimuksesta.

Kuntapäättäjät ovat tyytymättömiä kuntiensa viestintään.

Vähiten johtamisen lähtökohtiin vaikutti järjestäytyneiden organisaatioiden paineet, omistajaohjauksen keinot sekä työnantajamaine ja henkilöstön saatavuus. Merkitystä johtamisessa valtuutettujen mielestä ovat nostaneet asukkaiden palvelutarpeet sekä kunnan strategian selkiyttäminen ja viestintä.

Parhaat arvosanat Pohjois-Karjalassa

Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle annetaan Pohjois-Karjalassa ja heikoimmat Kymenlaaksossa. Tutkimuksessa pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen omasta mielestä tärkeintä kunnan johtamisen lähtökohtaa.

ILMOITUS

Eniten kuntapäättäjiä yhdisti väittämä, jonka mukaan ”kunnallamme on selkeästi määritelty visio ja strategia” Väittämä on ollut kärkisijoilla vuodesta 2005 saakka. Kunnan selviytyminen hyvin kiristyneestä kuntataloudesta on listan kakkonen. Kolmantena tärkeysjärjestyksessä on päätöksenteon apuna ollut tosiasiatieto.

Kuntaviestinnässä on vielä parannettavaa. Vähiten samaa mieltä oltiin väittämän ”kuntamme viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutut kohderyhmät” kanssa.

RKP ja perussuomalaiset ääripäissä

Myönteisimmät kuntajohtamisarviot antoivat RKP:n ja kielteisimmät perussuomalaisten valtuutetut. Kriittisimpiä ovat perussuomalaisten, sitoutumattomien ja vasemmistoliiton päättäjät. Tähän väliin sijoittuvat keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut.

Tutkimuksen toteutus KAKSin tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien johtamisen nykytilaa keväällä 2018. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin aiempina vuosina 2013, 2009 ja 2005 tehtyjen tutkimusten tuloksiin.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutti MediaClever internet-kyselynä toukokuun 2018 aikana. Kysely lähetettiin sähköpostiosoitteiden perusteella kaikkiaan 7 027 valtuutetulle. Vastauksia kertyi 946. Vastausprosentti on 13.