Eduskunnan istuntokausi alkoi täydellä höyryllä tällä viikolla. Ensimmäisenä isona asiana tuli lähetekeskusteluun hallituksen kasvupalvelulakiesitys, joka kytkeytyy sote- ja maakuntauudistukseen. Lakiesityksen ydin on siinä, että tulevaisuudessa maakunnat järjestävät työllisyyspalvelut. Esityksen mukaan ne voivat joko tuottaa ne itse tai antaa ne yksityisten palveluntuottajien tuotettaviksi.
Vasemmistoliitto vastustaa esitystä monista syistä. Yhtenä syynä on se, että on olemassa suuri riski työllisyyspalvelujen alasajoon. Tämä johtuu siitä, että maakunnat saavat rahat työllisyyspalveluiden hoitamiseksi niin sanottuna yleiskatteellisena. Maakunta voi siis käyttää ne haluamallaan tavalla.
– Vaikka eduskunta päättäisi kasvattaa rahamäärää työllisyyspalveluihin, maakunta voi käyttää ne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitoon. Sote-palvelut ovat hyvin lakisääteisiä eli ne on pakko järjestää, työllisyyspalvelut eivät ole samalla tavalla subjektiivisia oikeuksia, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
Sarkkinen lisää, ettei hän epäile tulevien maakuntapäättäjien aikomuksia.
– He ovat vain mahdottoman tehtävän edessä.
Hallituksen ajama sote-uudistus tulee nimittäin lähes kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan nostamaan kustannuksia. Maakunnat eivät kuitenkaan tule saamaan omaa verotusoikeutta, vaan ne ovat riippuvaisia valtion rahoituksesta. Jostain pitää siis säästää, kun sote-kustannukset nousevat.
Viime hetket muutoksiin
Tiistain keskustelun jälkeen lakiesitys lähti työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, joka tekee siitä mietinnön. Sarkkinen pitää todennäköisenä, että se palaa hyvin samannäköisenä äänestykseen. Porvarihallitus tietää, että nyt on viime hetket tehdä ideologisia muutoksia esimerkiksi työllisyyspalveluihin.
– Maakuntauudistuksen varjolla tehdään aika isoa rakenteellista muutosta.
Sarkkinen huomauttaa, että yksityiset tuottavat tällä hetkellä paljon työllisyyspalveluita. Se ei ole hänen mukaansa ongelma.
– Kun kyse on työttömän palveluketjusta, kysymys on se, voiko vastuuta ja valtaa luovuttaa yksityiselle yritykselle. Se kytkeytyy hyvin vahvasti ihmisen toimeentuloon, Sarkkinen sanoo.
Hallituksen esitys mahdollistaisi yksityiselle yritykselle esimerkiksi työttömän ohjaamisen palkattomaan työkokeiluun.
– Jopa omaan yritykseen. Se tuntuu aika epäeettiseltä. Vaikka viranomaisella säilyy päätöksenteko karenssista, niin koko palveluketju on yrityksen hallussa. Käytännössä viranomainen vain laittaa sitten leiman papereihin, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen ei kiistä, että tällä hetkellä Suomen työvoimapalvelut toimivat huonosti. Niiden uudistamisella on siis tarve.
– Pelko on se, että uusi järjestelmä ei ole parempi, vaan työttömän kannalta se voi olla mielivaltaisempi ja huonompi. Tässä myös resursointi menee huonommaksi.
– Aidosti parempi järjestelmä vaatisi, että vastuu olisi ensinnäkin yksissä käsissä.
Kymmeniä esityksiä tulossa
Tutut asiat, kuten sote-uudistus, budjetti ja tiedustelulait, tulevat todennäköisesti nousemaan julkisuuteen syksyn aikana. Niiden lisäksi kansanedustajille riittää töitä. Sarkkinen sanoo, että talousvaliokuntaan on syksyn aikana tulossa vielä kymmeniä hallituksen esityksiä. Tämän lisäksi valiokuntaa työllistää EU-asiat.
– Ainahan se on niin, että tahti kiihtyy loppua kohden. Hallitus yrittää puskea kaikki keskeneräiset hankkeet läpi.
– Tässä vain uhkaa mennä lapsi pesuveden mukana. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevat kansalaisaloitteet uhkaavat raueta, jos niitä ei ehditä käsittelemään, hän sanoo.
Lue lisää: Li Andersson: Hallitus vaarantaa erityisen heikossa asemassa olevien työttömien palvelut
ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan – Hallitus antoi lakiesityksen keskiviikkona