Lehtikuva/Markku Ulander

Lapset perivät vanhempiensa kotoutumisongelmat.

Naisten ja pakolaistaustaisten maahanmuuttajien matala työllisyysaste on este kotoutumiselle, todistaa OECD:n keskiviikkona julkistettu raportti. Suomen tilauksesta OECD on arvioinut maahanmuuttajien työllisyyttä ja heidän lastensa opintomenestystä Suomessa.

– Nykyinen taloudellinen kannuste, eli kotihoidon tuki, tukee kotona olemista varsinkin, jos on monta lasta. Tutkimustulosten mukaan lasten oppimistulokset ovat heikommat ja kostautuvat toisessa sukupolvessa, jos lapset eivät osallistu varhaiskasvatukseen pienestä pitäen, OECD:n apulaissihteeri Mari Kiviniemi totesi.

Yli puolet työttömänä vuodenkin päästä

Vuoden päästä Suomeen asettuneiden naisten työllisyysprosentti on Kiviniemen mukaan 51 prosenttiyksikköä alempi kuin syntyperäisten suomalaisnaisten.

Suomeen asettuneiden naisten työllisyysprosentti on 51 prosenttiyksikköä alempi kuin syntyperäisten suomalaisnaisten.

– Työttömyydestä johtuva syrjäytyminen uhkaa rajoittaa maahanmuuttajanaisten osallistumista ja kotoutumista. Tähän olisi syytä puuttua kiireisesti, Kiviniemi toteaa.

Myös kielitaidolla on merkitystä kotoutumisessa. Kiviniemen mukaan 80 prosenttia Virosta tulleista maahanmuuttajista saavuttaa kohdemaan eli Suomen kielen tason B1.1 kotoutumiskoulutuksen loppuun mennessä

ILMOITUS

Muissa kieliryhmissä vain 1 prosentti saavuttaa saman tason. Muut kieliryhmät saavat suomen kielen opetusta 40 tuntia virolaisia enemmän.

Virolaisia on viidesosa Suomen ulkopuolella syntyneestä väestöstä.

Erot PISA-kokeessa kaksi vuotta

Hallituksen huolena ovat myös maahanmuuttajanuoret ja -lapset. Jos vanhemmat eivät kotoudu Suomeen, se vaikuttaa myös lasten pärjäämiseen.

– Lapsilla on kielivaikeuksia ja heiltä puuttuu tuntemus siitä, kuinka toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä, Kiviniemi tähdentää.

OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lasten heikompi menestys matematiikan PISA-kokeissa vastaa peräti kahta vuotta verrattuna kantasuomalaisten lasten koetuloksiin. Ero on OECD-maiden suurimpia.

Kiviniemi kertoo, että Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten, alle 17-vuotiaiden lasten määrä on 11-kertaistunut vuodesta 1995. Määrä oli vuonna 2016 lähes 50 000.

– Tästä huolimatta kotouttamisohjelma on suhteellisen kehittymätöntä, Kiviniemi toteaa.

Kotoutuminen on kaksisuuntaista

Kotoutumisesta vastaava työministeri Jari Lindström (sin.) toteaa, että kotouttaminen on kaksisuuntaista työtä.

– Olemme tuoneet esiin maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta. Me pyydämme maahanmuuttajien edustajia kertomaan omilleen, että Suomessa myös naiset osallistuvat työelämään.

Hän toteaa, että sosiaaliturvan, ansiotyön ja tulonsiirtojen joustava yhteensovittaminen voisi olla ratkaisu maahanmuuttajanaisten kannustamiseksi työelämään.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että maahanmuuttajanaisten aktiivisempi ohjaus TE-palveluihin on tärkeää. Myös neuvolassa heille voitaisiin kertoa palveluista, joihin he voivat hakeutua.

Johtaja Kirsi Kangaspunta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä nosti esiin maahanmuuttajaäitien lastenhoito-ongelman.

– Lapsille olisi järjestettävä hoitaja, että äiti pääsisi opiskelemaan suomen kieltä. Uudessa koulutusmallissa vapaan sivistystyön toimijat tarjoavat kohdennettua koulutusta maahanmuuttajanaisille.

Maailman parhaaksi kotouttajaksi

Lindström kertoo Suomen tähtäävän maailman parhaaksi kotouttajaksi. Yksityisellä pääomalla toteutettu SIB eli Social Impact Bond -kokeiluhanke on jo herättänyt Lindströmin mukaan kansainvälistä kiinnostusta. Euroopan investointirahasto on sijoittanut hankkeeseen 10 miljoonaa euroa.

Hankkeen tavoitteena on työllistää kotouttamisohjelmaan sitoutunut jo neljän kuukauden kuluessa. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus työllistää 2 500 maahanmuuttajaa.

Kokeiluun osallistuvat erityisesti yritykset, joilla on vaikeaa löytää työvoimaa. Kotoutuskoulutus räätälöidään työpaikan tarpeiden mukaan.

– Mallista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja, Lindström sanoo.