Lehtikuva/Mikko Stig

Tutkimushanke esittää viisi laajaa suositusta:

1) Lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite

2) Kytketään sukupuolitietoinen budjetointi kansallisiin ja hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin

3) Laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lakiesityksistä koko laajaan talousarvioprosessiin

4) Raportoidaan talousarvion sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksista systemaattisesti

5) Tuetaan sukupuolitietoista budjetointia poliittisesti ja valtionhallinnon sisällä.

Tuore selvitys kertoo, että sukupuolivaikusten arviointia tarvitaan.

Valtioneuvoston tänään julkaisema selvitys paljastaa, että hallituksen talouspolitiikka on kohdellut eri sukupuolia eri tavoin. Miehet ovat hyötyneet, naiset hävinneet.

Raportissa arvioidaan Juha Sipilän hallituksen politiikan sukupuolivaikutuksia erityisesti verojen ja etuuksien muutosten osalta.

Etenkin vuosina 2016–18 tehdyt sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat heikentäneet naisten ja miesten taloudellista tasa-arvoa. Ne ovat tuntuneet esimerkiksi lapsilisissä, opintotuessa ja kotihoidontuessa.

Vaikka suuri osa suomalaisista – 61 prosenttia miehistä ja 54 prosenttia naisista – hyötyi vero- ja etuusmuutosten yhteisvaikutuksista, uudistukset ovat tuottaneet myös häviäjiä.

Naisten käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet suhteessa useammin ja enemmän kuin miesten. Sekä miesten että naisten henkilötasoinen pienituloisuusaste kasvoi, miesten 0,23 prosenttiyksikköä ja naisten 0,32 prosenttiyksikköä.

Työllisyysvaikutusten sukupuolenmukaista arviointimenetelmää testattiin vuonna 2016 toteutettuun työtulovähennyksen korotukseen.

Sen työllisyysvaikutukset kohdentuivat arvioinnin mukaan selvästi naisiin, ja erot eri mies- ja naisryhmien välillä olivat merkittäviä.

Testin perusteella voi sanoa, että työllisyysvaikutuksia on syytä arvioida sukupuolinäkökulmasta.

Merkittäväksi nousee myös intersektionaalinen tarkastelu, joka ottaa sukupuolen rinnalla huomioon muita muuttujia, kuten iän, tulotason ja perhetyypin.

Askelmerkkejä tulevaan

Talousarvion ja siihen liittyvien toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmä. Raportin mukaan se on tähän asti ollut riittämätöntä, joiltain osin olematonta.

Selvitys antaa myös suosituksia talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi.

Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti yhä suositumpi tasa-arvon edistämisen strategia. Sen tavoitteena on muuttaa julkisten menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävästi.

Selvityksen mukaan sukupuolinäkökulmaa tarvitaan, sillä julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa.

Tutkimushanke esittää viisi laajaa suositusta:

1) Lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite

2) Kytketään sukupuolitietoinen budjetointi kansallisiin ja hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin

3) Laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lakiesityksistä koko laajaan talousarvioprosessiin

4) Raportoidaan talousarvion sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksista systemaattisesti

5) Tuetaan sukupuolitietoista budjetointia poliittisesti ja valtionhallinnon sisällä.