Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Hallituksen lakihanke kohtelisi työntekijöitä eriarvoisesti ja johtaisi ”pärstäkerroin-irtisanomisiin”.

Työntekijä joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen, jos irtisanomista henkilökohtaisista syistä helpotetaan, katsovat palkansaajajärjestöt.

Henkilökohtaisesta syystä johtuvasta irtisanomisesta seuraa työntekijälle kolmen kuukauden karenssi, ts. irtisanotuksi tullut ei saa työttömyysturvaa tuona aikana.

Hallitus valmistelee lakia, joka sallisi alle 20 hengen yrityksissä helpotetun irtisanomisen työntekijästä johtuvista syistä. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja korkeasti koulutettujen Akavan neuvottelujärjestö JUKO ovat antaneet jäsenliitoilleen vapaat kädet painostustoimiin lakihanketta vastaan.

Pärstäkerroin-irtisanominen johtaisi kolmen kuukauden karenssiin, jolloin ei makseta työttömyysturvaa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että pienissä yrityksissä työskentelevien sosiaaliturva, siis työttömyysturva, heikkenisi oleellisesti suurissa yrityksissä työskenteleviin nähden.

Lakihanke johtaisi hänen mukaansa ”pärstäkerroin-irtisanomisiin”.

ILMOITUS

– Jos henkilö on nostanut työpaikan epäkohtia esille tai on aktiivinen ay-liikkeessä, hänen erottamisensa olisi helppoa vetoamalla henkilökohtaisiin syihin.

Tilastoja henkilökohtaisista syistä johtuneista irtisanomisista ei ole. Elorannan mukaan asia riitautetaan harvoin, koska kulut ovat suuret ja riidan käsittely oikeudessa kestää.

Riitauttaminen on hankalaa

Hallitus ei ole luvannut palkansaajajärjestöille karenssin poistamista.

– Työntekijä saa työttömyysturvan ilman karenssia henkilösyisessä irtisanomisessa vain, jos hän on riitauttanut irtisanomisen ja tuomioistuin on vahvistanut irtisanomisen laittomaksi, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren kertoo.

Tuolloinkin työttömyysturvaa joutuu odottamaan, sillä tuomioistuimiin on pitkät jonot.

– Moni ei vie asiaa tuomioistuimeen edes liiton tuella, sillä tuomioistuinkäsittelykin vie aikaa.

Löfgren huomauttaa myös työllistymismahdollisuuksien heikentymisestä.

– Potkut ovat korkeakoulutetulle väelle taakka. Tämän kokoisessa maassa tieto henkilöstä johtuvasta irtisanomisesta leviää helposti. Se vaikuttaa olennaisesti uuden työpaikan haussa.

– Työllistämiskynnyksen väitetty alentaminen ei tosiaan tarkoita, että työllistymiskynnys alenisi, päinvastoin.

”Lakihanke pitäisi vetää takaisin”

– Meidän mielestämme lakihanke pitäisi vetää takaisin. Tämä on pääministerin käsissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksiin, joiden mukaan henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen ei lisää työpaikkoja, vaan ainoastaan henkilöstön vaihtuvuutta.

– Merkittävä ongelma on, että laki kohtelisi työntekijöitä eri tavoin sen mukaan, minkä kokoisessa työpaikassa he työskentelisivät. Laki asettaisi myös yritykset hyvin erilaiseen asemaan, Palola sanoo.

– Meille tämä on tasa-arvokysymys, niin työntekijöiden kuin yritystenkin osalta.

Rajaus alle 20 hengen yrityksiin saattaisi Palolan mukaan hidastaa yritysten kasvua, sillä työntekijöitä ei helposti palkattaisi tuota määrää enempää. Vaikka rajaa siirrettäisiin alaspäin, ongelmat pysyvät.

Mikäli irtisanomisperusteita halutaan tarkastella, se pitää Palolan mielestä tehdä arvioimalla koko yt-laki yhtenä kokonaisuutena. Selvitys yt-lain uudistamisesta on jo meneillään.

– Pitää katsoa samalla kertaa niin tuotannollis-taloudelliset kuin henkilökohtaiset syyt irtisanomisiin. Kokonaisuudesta ei voi leikata palasia.

Keinoja löydetään muutoinkin

Hallituksen jo päättämien muutosten vaikutusta työllisyyteen on JUKO:n Maria Löfgrenin mukaan vaikea osoittaa. Uudet työpaikat ovat syntyneet talouskasvun myötä, eivät pidennetyn koeajan ja takaisinottovelvollisuuden löysentämisen takia.

– Suomessa irtisanominen on jo helpompaa kuin monissa Euroopan maissa. Jos pieniä yrityksiä halutaan auttaa, TE-palvelut voisivat tarjota asiantuntemusta henkilöstön rekrytoinnissa ja miksei myös henkilöstöhallinnossa, sillä se vaatii osaamista ja aikaa.

Muiden työllistämistä helpottavien keinojen etsinnän Löfgren jättäisi tällä erää toimialoille itselleen, sillä ne ovat löytäneet hyviä hankkeita esim. ammattipätevyyttä vailla olevien työllistämiseksi.

– Työehtosopimuksissa on löydetty keinoja työllistämiskynnyksen madaltamiseen. Sitä ei sovi unohtaa.