Lehtikuva/Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilän vastuuttomat kommentit turvapaikanhakijoista ovat herättäneet oikeutetusti hämmennystä ja suuttumusta.

Sipilän TV:n Ykkösaamun haastattelussa esittämät kommentit ”hallitsemattomasta maahanmuutosta” nostattivat kohun. Sipilän sanomisilla saattaa olla ennakoimattomat seuraukset: pääministerin mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisten syiden takia.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo kommentoi tuoreeltaan Sipilän haastattelua Facebook-sivuillaan/:

– Sipilän puheet ”hallitsemattomasta maahanmuutosta” äärioikeistolaisen väkivallan selittäjänä on jälleen yksi esimerkki siitä, miten rasistinen väkivalta oikeutetaan ja pistetään maahanmuuttajien syyksi. Yleensä tällaista retoriikkaa kuulee perussuomalaisilta, nyt sitten Suomen pääministeriltä.

Sipilä syötti maahanmuuttopuheillaan suoraan perussuomalaisten lapaseen.

Sipilä selitti Chemnitzissä jatkuneita mielenosoituksia vuosien 2015 ja 2016 maahanmuutolla. Hän niputti yhteen maahanmuuton ja terrorismin. Pääministeri toimikin retorisesti aivan kuten perussuomalaisten tai muiden maahanmuuttovastaisten on tapana tehdä.

Honkasalo arvioi Sipilän kommentin liittyvän myös lähestyviin eduskuntavaaleihin:

ILMOITUS

– Se on hyvin valitettava ja mielestäni myös raukkamaista, hän kirjoittaa.

Sipilän hallituksen kaksinaamaista politiikkaa

Hallituksessa on herännyt yhtäkkinen halu lisätä kehitysyhteistyötä ja lisätä yhteistyötä Afrikan kanssa. Myös ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli samoilla linjoilla omassa puheessaan suurlähettiläille. Hän puhui Afrikasta ”naapurimaana”, ja Sipilä haluaa hakea aitoa kumppanuutta.

Sipilän mukaan Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa, mikä tarkoittaisi 1 500–2 000 ihmistä. Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset valittaisiin yhteistyössä YK:n järjestöjen kanssa.

Sipilän mukaan silloin ”tämä hallitsematon vaeltaminen loppuu”. Hän haluaa myös tiukentaa rajavalvontaa. Suomeen voisivat tulla ”todellisen hädän tarpeessa” tarpeessa olevat eli vanhukset ja lapset. Käytännössä Sipilän ajama politiikka pitkälle vietynä merkitsisi rajat kiinni -politiikkaa turvapaikanhakijoille.

Kehitysyhteistyömäärärahoja voisi Sipilän mukaan nostaa. Hallitus on ajanut kehitysyhteistyötä alas vuodesta 2016 lähtien 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus ei ole palauttanut määrärahoja nyt, kun sillä on vielä valtaa.

Vaarallista puhetta nyt ja eduskuntavaalien lähestyessä

Sipilän puheet maahanmuutosta synnyttävät väistämättä vastakkainasettelua. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti viikonvaihteessa puolueensa tätä tavoittelevan: vastakkainasettelua ja vain suomalaisten etujen ajamista.

Sipilä syötti suoraan perussuomalaisten lapaseen. Puolue hakee profiloitumisen paikkaa, ja sen ydinkannattajakunnalle maahanmuutto on ykkösasia. Perussuomalaiset on hakenut oppia ruotsidemokraateilta, jotka odottavat suurmenestystä ensi viikonvaihteen vaaleissa.

Ruotsissa valtapuolueet ovat peesanneet ruotsidemokraattien kireää maahanmuuttopolitiikkaa. Keskustan ja kokoomuksen kannattaisi osoittaa nyt sitä suoraselkäisyyttä, jota puolueet osoittivat Halla-ahon noustua valtaan.

Ne kieltäytyivät yhteistyöstä puolueen kanssa, ja taustalla vaikutti puolueen maahanmuuttovastaisuus. Aikooko keskusta muuttaa linjaansa perussuomalaisten suuntaan?