Lehtikuva/Mikko Stig

Vanhustenhoidon laiminlyömisestä kärsivät asiakkaat ja työntekijät – Pekonen vaatii lainsäätäjiä puuttumaan tilanteeseen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen näkee hoitajamitoitusten noudattamisessa parannettavaa erityisesti vanhustenhoidossa. Yhtenä keinona Pekonen nostaa esiin hoitajamitoitusten nostamisen lakisääteisiksi.

Hän pitää vanhustenhoidon tilannetta surullisena ja kestämättömänä niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta.

– Alalla tehdään suurenmoista työtä, mutta kun säästöt ajavat hyvinvoinnin edelle, on seurauksena surullisia tarinoita järkyttävissä oloissa elävistä ikäihmisistä ja loppuun palaneista työntekijöistä, jotka sairaalloinen työmäärä ajaa pois alalta, Pekonen sanoo.

Mitoitukseen saa laskea myös muita kuin varsinaisia hoitotyön ammattilaisia.

Pekonen toimi lähihoitajana ennen kansanedustajaksi tuloaan.

Noudatettaisiin edes minimiä

ILMOITUS

Pekonen viittaa muun muassa Helsingin Sanomat perjantaina julkaisemaan juttuun, jonka mukaan useissa yksityisissä vanhusten hoitoyksiköissä on ilmennyt niin sanottujen haamuhoitajien käyttämistä: Työvuorolistoille on merkitty ihmisiä, jotka työskentelevät hallinnossa tai eivät oikeasti työskentele yksikössä.

Samana päivänä Iltalehdessä kiinnitettiin huomiota työntekijöiden rankkoihin havaintoihin kotihoidon asiakkaiden tilanteesta. Kotihoidon piirissä on huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsisivat enemmän apua kuin mihin kotihoidon resurssit riittävät.

Hän nostaa esiin lisäksi sosiaalisessa mediassa kiertävän entisen kotihoidon työntekijän kuvauksen kotihoidon epäinhimilliseksi ajautuneesta työtahdista, jossa äärimmilleen kuormitetulla työntekijällä ei enää ole mahdollisuutta kohdata asiakasta yksilönä.

Pekonen kuvaa tapausta järkyttäväksi.

– Henkilöstömitoitusta voitaisiin korottaa nykyisestä, mutta tärkeintä nyt olisi, että edes nykyinen minimitaso toteutuisi koko maassa, Pekonen arvioi.

Vain hoitajat hoitajamitoitukseen

Pekonen huomauttaa, että parannettavaa olisi myös hoitajamitoituksen nykyisessä määrittelyssä.

– Jotta mitoitus olisi aidosti tehokas keino niin hoidon laadun kuin hoitajien jaksamisenkin turvaamiseen, mitoitukseen pitäisi laskea vain hoitotyötä tekevä henkilöstö, hän vaatii.

– Nyt mitoitukseen saa laskea myös muita asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä kuin varsinaisia hoitotyön ammattilaisia.

Hoitajamitoitus lakiin

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super julkisti keväällä selvityksen kotihoidon tilasta. Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan niin asiakkaiden saaman hoidon laadusta kuin omasta jaksamisestaan.

Työmäärät ovat kasvaneet ja työn henkinen rasittavuus lisääntynyt, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi. Kolme neljästä kotihoidon työntekijästä on harkinnut alan vaihtoa.

– Vanhustenhoidon riittämättömästä resursoinnista kärsivät sekä asiakkaat että hoitohenkilökunta. Tätä menoa hoiva-alalta ajetaan tehokkaasti pois osaajia, Pekonen sanoo.

Hän näkee, että henkilöstömitoituksesta tulisi säätää suoraan vanhuspalvelulaissa. Nykyisin mitoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamaan suositukseen.