Lehtikuva/Jussi Nukari

EU leikkaa

Suomi saa vuosittain noin 870 miljoonaa euroa EU:n maatalous- ja maaseuduntukea. EU suunnittelee leikkausta, joka merkitsisi Suomelle jopa viiden prosentin vähennystä.

Nämä tuet ovat 64 prosenttia kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta.

Leikkausten seurauksena kotimaiselta elintarvikesektorilta häviäisi lähes sata miljoonaa euroa vuosittain.

Iso-Britannia on ollut EU:ssa iso rahoittaja, joten brexitin vaikutus näkyy EU:n maataloustuissa.

Tukijärjestelmän ehdoksi on nousemassa yhä enemmän esimerkiksi ympäristönsuojelutoimia. Jaettavat tukirahat halutaan myös kohdistaa kaupungistumistrendin myötä esimerkiksi rakentamiseen.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Veli-Matti Kuntonen vaatii kotimaisen alkutuotannon varmistamista, kun EU valmistelee tukileikkauksia.

Euroopan unioni suunnittelee tuntuvia leikkauksia jäsenmaidensa maatalouteen kohdistuviin tukiin vuoden 2020 budjetissaan. Päätöksiä tukien vähentämisestä ei ole vielä tehty. Nyt jo pohditaan, millaisia seurauksia arvioidusta muutaman prosentin leikkauksesta olisi Suomen ruokatuotannolle.

Maatalouden elinvoimaisuus on tärkeää paitsi ruokahuollon jatkumisen kannalta myös ruokaketjun kansantaloudellisten vaikutusten vuoksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että elintarvikeketjussa työllistyy noin 340 000 työntekijää. Vuosi sitten tehty tutkimus kohdistettiin maatalousalan toimijoille.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustuu ensisijaisesti yhteisten EU-tukivälineiden käyttöön maataloustuotannon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä asettaa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa.

– EU-järjestelmiä täydennetään kansallisesti rahoitetuilla maatalouden tukimuodoilla, jotka maksetaan valtion varoista. Näin turvataan maaseudun toimintaedellytykset ja elinvoimaisuuden säilyminen silloinkin, kun EU tuet eivät siihen riitä.

Aikomus leikata maatalouden tukia herättää kysymyksen siitä, tuleeko valtiosta yhä suurempi maksaja maaseudun elinvoiman säilyttämisessä. Nyt jo tiedetään, että EU:ssa on vaikeaa ja haastavaa päättää, miten vähennykset kohdistuvat. Lisäksi brexitin myötä syntyy lisää rahareikiä.

KU:n arkisto

Alkutuotannon työpaikat pitää säilyttää

Kuntosen mukaan maataloudessa tulee varmistaa kotimainen alkutuotanto, tapahtuipa tuille mitä tahansa.

– Vaikka EU:n maksamat tuet pienenisivät ennakoidun noin viiden prosentin verran, elintarviketeollisuus voi edelleen työllistää eri puolilla Suomea. Maataloustuista päätettäessä on siksi tärkeää löytää kriittiset väylät tehokkaan kotimaisen alkutuotannon takaamiseksi.

Ilman toimivaa alkutuotantoa ei ole jalostavaa teollisuuttakaan, mikä vaikuttaa alan työllisyyteen. Siksi maataloustukia koskeva leikkauskeskustelu on Kuntosen mukaan tärkeä:

– Luken tutkimuksen mukaan sektori on erittäin tärkeä työllistäjä Suomessa, lähes 13 prosenttia kaikista työllisistä. Jos ketjun alkupäästä työllisyys vähenee esimerkiksi tukien vähenemisen myötä, vaikutus näkyy osittain koko ketjussa.

– Päättäjien on ymmärrettävä, että tuet vaikuttavat monen eri teollisuuden alan työpaikkoihin eikä vain alkutuotannon työllisyyteen, hän muistuttaa.

Kotimaisen ravintotuotannon tulevaisuutta ei saa pilata

Elintarviketeollisuudessa tuotannon siirtäminen halvemman tuotantokustannusten maihin on usein vaikeaa ja kannattamatonta. Kotimaisen raaka-ainetuotannon puolestapuhujien keskuudessa aihe herättääkin närää.

Isot tuottajaomisteiset yritykset siirtävät tuotantoa Suomesta lähimaihin. Kuntonen harmittelee, että tämä ikään kuin antaa luvan sille, että raaka-aineet tuotetaan Suomessa mutta tuote käydään tekemässä Suomen rajojen ulkopuolella.

Ilman toimivaa alkutuotantoa ei ole jalostavaa teollisuuttakaan.

Positiivista on se, että yleisessä keskustelussa kotimaista elintarviketuotantoa ei nähdä auringonlaskun alana. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän se, mitä he syövät, mistä ruoka tulee ja missä se on valmistettu.

– Kuluttajille on tärkeää tietää ravinnon alkuperä ja tuotantoprosessi. Tämä kannustaa lyhyempiin ruokaketjuihin ja kyseenalaistaa sen, kannattaako ruokaa kuljettaa toiselta puolelta maapalloa, jos se voidaan tuottaa itse, Kuntonen sanoo.

Hän näkee kotimaisuuden olevan yksi Suomen elintarvikealan tulevaisuuden mahdollisuuksista, jota ei pidä pilata kansallisilla ratkaisuilla.

– Huono ratkaisu maataloustuista päätettäessä voisi olla esimerkiksi se, että jätettäisiin elintarvikesektori ja kotimaisen ruokatuotannon mahdollisuudet oman onnensa nojaan.

Tuloksellinen maatalous ei saa olla politiikasta kiinni

Nykyisessä keskustajohteisessa hallituksessa tuottajajärjestöillä on voitu nähdä olevan painoarvoa elintarviketeollisuutta koskevassa päätöksenteossa. Kuntonen on huomannut tämän muun muassa siinä, että maataloutta – erityisesti ravintotuotantoa – koskevat asiat ovat olleet paljon esillä.

– On toki hyvä, että keskustelua käydään. Perinteinen vastakkainasettelu maatalousasioissa keskustan ja vasemmiston välillä nousee silloin, kun pohditaan, mitkä toimet ovat riittäviä tai riittämättömiä, kun molemmat puolueet haluavat pitää kannoistaan kiinni.

”Kuluttajille on tärkeää tietää ravinnon alkuperä ja tuotantoprosessi.”

Tulevaisuudessa menestymisessä kyse ei kuitenkaan voi olla pelkästään valtion hallinnollisista ratkaisuista vaan myös elintarvikeketjun omien toimijoiden päätöksistä ja toimintatavoista. Kuluttajaa ei esimerkiksi saa johtaa harhaan myymällä tuontituotteita kotimaisuusmielikuvalla.

Informatiiviset pakkausmerkinnät, läpinäkyvyys sekä vaatimukset raaka-aineen alkuperän selvittämisestä vahvistavat elintarvikesektorin luotettavuutta.

– Kotimaiseksi mielletty brändi ei ole tae siitä, että tuote on Suomessa tehty. Kuluttajalla voi esimerkiksi olla uskomus ostamansa tuotteen kotimaisesta valmistuksesta ja vaikka siitä, että raaka-aine on antibioottivapaata. Kun tuotteen taustaa selvitellään tarkemmin, saattaa ilmetä, että alkuperä onkin muualla, Kuntonen sanoo.

EU leikkaa

Suomi saa vuosittain noin 870 miljoonaa euroa EU:n maatalous- ja maaseuduntukea. EU suunnittelee leikkausta, joka merkitsisi Suomelle jopa viiden prosentin vähennystä.

Nämä tuet ovat 64 prosenttia kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta.

Leikkausten seurauksena kotimaiselta elintarvikesektorilta häviäisi lähes sata miljoonaa euroa vuosittain.

Iso-Britannia on ollut EU:ssa iso rahoittaja, joten brexitin vaikutus näkyy EU:n maataloustuissa.

Tukijärjestelmän ehdoksi on nousemassa yhä enemmän esimerkiksi ympäristönsuojelutoimia. Jaettavat tukirahat halutaan myös kohdistaa kaupungistumistrendin myötä esimerkiksi rakentamiseen.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 37 €/3 kk. Sähköinen näköislehti 25 €/3 kk.