1 Mitä kaikkea on pöydällä?
Lyhyt vastaus on paljon paperia, joita eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta joutuu käymään läpi. Valiokunta käsittelee kolmea isoa hallituksen esitystä, joista sen pitää kirjoittaa kolme mietintöluonnosta.
Pisimmälle valiokunta on päässyt maakuntauudistusesityksen kanssa, kertoo vasemmistoliiton edustaja so-siaali- ja terveysvaliokunnassa Aino-Kaisa Pekonen. Sen osalta valiokunnan pitää vielä neuvotella maakuntavaalien ajankohdasta, minkä jälkeen valiokuntaneuvokset eli virkamiehet pääsevät kirjoittamaan mietintöä.
”Pidän aikataulua todella epärealistisena. Työtä on edelleen niin paljon.”
– Sen jälkeen me [kansanedustajat] käymme sen lause lauseelta läpi.
Ja nämä mietinnöt tuppaavat olemaan melkoisen paksuja nivaskoja, joten kansanedustajilla menee hetki ennen kuin tämä saadaan tehtyä.
Toinen suuri asia pöydällä on hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi. Sen osalta valmistavaa keskustelua ei ole Pekosen mukaan edes aloitettu. Tämä tarkoittaa, että valiokuntaneuvokset eivät hetkeen pääse kirjoittamaan mietintöä.
Lisäksi valiokunnalla on kokonaan käymättä läpi esitys tuottajalaiksi, Pekonen kertoo. Tässäkin asiassa edessä on siis vielä alustavan keskustelun käyminen.
– Mietinnön kirjoittaminen on työlästä ja kestää pitkään, ja se on valiokuntaneuvosten työtä.
Toki pitää muistaa se, että valiokunta on käsitellyt jo aiemmin samoja asioita. Perustuslakivaliokunta ilmoitti kesäkuun alussa, että hallituksen esityksissä on paljon perustuslaillisia ongelmia. Tämän vuoksi se edellytti so-siaali- ja terveysvaliokuntaa tekemään muutoksia niihin.
2 Mikä on syksyn aikataulu?
Sote-valiokunta kokoontui elokuussa kerran. Kokouksessa se teki kaksi päätöstä, joista toinen koski asiantuntijakuulemisten lopettamista. Siitä lisää myöhemmin, mutta toinen koski kokousaikatauluja. Valiokunta päätti, että kevään kaltaisia maratonkokouksia ei enää jatketa.
Keskiviikosta perjantaihin kokoukset alkavat kello 8.15 ja päättyvät kello 12. Tällä halutaan turvata se, että virkamiehillä on aikaa esimerkiksi kirjoittaa mietintöjä.
Ja tämä on hyvä muistaa. Kansanedustajilla ei ole työaikaa, vaan he voivat tarvittaessa istua vaikka 20 tuntia päivässä. Virkamiehiä siihen ei voi kuitenkaan pakottaa.
Joka tapauksessa valiokunnalla ja virkamiehillä on jälleen kiire, koska vaalikausi lähestyy loppuaan. Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi kolme mietintöä valmiiksi syyskuun aikana. Sen jälkeen ne lähetetään vielä perustuslakivaliokuntaan, joka käy ne läpi.
Vasta tämän jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta pääsee tekemään lopullisia mietintöjä, joista eduskunta sitten äänestää. Äänestysten pitäisi olla marraskuussa.
– Pidän aikataulua todella epärealistisena. Työtä on edelleen niin paljon, Pekonen sanoo.
3 Kuinka paljon muutoksia hallituksen esityksiin on tullut?
Kuten aiemmin todettiin, hallitus on joutunut tekemään runsaasti muutoksia esityksiinsä perustuslakivaliokunnan vaatimuksista. Pelkästään määrällisesti mitattuna yli 50 prosenttia esityksistä on muuttunut. Pekonen kuitenkin muistuttaa, että osa muutoksista on hyvin pieniä ja teknisiä esimerkiksi päivämääriä koskevia.
– On epärehellistä sanoa, että kaikki pykälämuutokset ovat isoja. Kaikista suurimmat ja vaikeimmin ratkaistavat pykälämuutokset liittyvät tietosuojalakiin, Pekonen sanoo.
”Mielestäni ehdoton takaraja menee marraskuun lopulla.”
Sosiaali- ja terveysvaliokunta joutuu tekemään muutokset tästä eteenpäin ilman asiantuntijakuulemisia. Ne päätettiin lopettaa elokuun kokouksessa. Päätös ei ollut yksimielinen, vaan hallituspuolueet jyräsivät opposition äänin 10–7. Sinänsä päätöksessä ei ole valittamista, ja se tehtiin täysin demokraattisesti. Hallituspuolueilla on enemmistö valiokunnissa kuten koko eduskunnassa.
Nyt riskinä on kuitenkin se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö törmää perustuslakivaliokunnan syyniin.
4 Minkälainen on valiokunnan ilmapiiri?
Ennen eduskunnan istuntotaukoa meno sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muistutti yläasteen välitunteja. Ongelmaksi nousi se, että asioiden sijaan ihmiset alkoivat tapella. Yleensä eduskunnassa mahdollisesti hyvinkin suurista ideologisista eroista huolimatta kansanedustajat ovat kohdelleet toisiaan arvokkaasti.
Viime keväänä ja alkukesästä nämä perinteet unohdettiin, ja hallituspuolueiden edustajat alkoivat mustamaalata erityisesti valiokunnan puheenjohtajaa Krista Kiurua (sd.). Opposition edustajat vastasivat ja paljastivat, että yksi hallituksen edustaja rouskuttaa kaalia kokouksissa. Lehtien sivulla ei keskusteltu uudistuksesta, vaan solvattiin kansanedustajia.
Pikantti yksityiskohta oli, että kamppailua käytiin iltapäivälehtien välityksellä. Iltalehti toimi opposition paljastusten esittäjänä, Ilta-Sanomat taasen julisti hallituksen sanomaa.
– Sote-uudistuksen käsittely valiokunnassa tulee jättämään jälkensä, sanoo Aino-Kaisa Pekonen.
Poikkeuksellinen meno ei rajoittunut pelkästään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, vaan se ulottui myös perustuslakivaliokuntaan. Lopulta perustuslakivaliokunnan keskeneräinen lausunto vuodettiin toimittajille. Kun kyse on Suomen ylimmästä perustuslakia tulkitsevasta elimestä, voi vuotoa pitää erittäin vakavana.
Ylipäänsä valiokunnat ovat olleet paikkoja, joissa kansanedustajat ovat saaneet puhua vapaasti ilman pelkoa vuodoista. Nyt tähän on tullut muutos.
– Tällainen kulttuuri ei voi jatkua, Pekonen sanoo.
5 Mitä vielä tulossa?
Kaikki sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät asiat eivät vieläkään ole eduskunnassa. Esimerkiksi asiakasmaksulaki on vielä lausuntokierroksella, joka päättyy 14. syyskuuta. Kyse on erittäin olennaisesta laista, koska asiakasmaksuista on määrä tulla maakunnille yksi tapa kerätä varoja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muu rahoitus tulee valtiolta.
Peruspalveluministeri Annika Saarikko on vakuutellut, että asiakasmaksulakiin tulee kirjaus maksimitasosta.
Asiakasmaksulain lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta saanee käsiinsä kansanedustajien sopeutumiseläkkeet, jotka on määrä lopettaa. Puhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti, että järjestelmä on tarkoitus lakkauttaa vielä tämän vaalikauden puitteissa.
Soten jalkoihin on jäänyt myös tiedustelulakipaketti. Se ei kosketa sote-valiokuntaa, mutta hallitus julisti pitkään sen kiireellisyyttä. Nyt kiire sen ympärillä on lakannut.
6 Missä menee ehdoton takaraja vai meneekö se missään?
Tällä hetkellä takarajan sote-käsittelylle muodostaa toukokuulle kaavaillut maakuntavaalit. Lait pitäisi saada hyväksyttyä puoli vuotta ennen vaaleja, jotta niiden järjestämiselle jää riittävästi aikaa.
– Mielestäni ehdoton takaraja menee marraskuun lopulla. Silloin paketin pitäisi olla salissa äänestettävänä, Pekonen sanoo.
7 Jos sote kaatuu, mitä tapahtuu?
Hallituksen mukaan tulee perikato, opposition mukaan ei. Kukaan ei halua aloittaa enää sote-uudistusta alusta, eikä siihen Pekosen mukaan ole tarvetta. Uudistus on hänen mukaansa mahdollista toteuttaa nopeastikin.
Yhteinen näkemys on siinä, että sote-palvelut pitää siirtää pois kunnilta isompiin yksikköihin, ja niissä pitää olla demokraattisesti valitut päättäjät. Vasemmistoliiton – ja myös demarien – mallissa näille alueille annettaisiin verotusoikeus.