Liisa Valonen

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi hallituksen budjettiesityksen olevan odotetun lainen. Hallitus rajasi liikkumavaransa ahtaaksi jo kehysriihessä.

Sund muistuttaakin hallituksen budjettiriihen tulosten arvioinnissa ottamaan huomioon, että kyse hallituksen tekemissä muutoksissa on 3–4 promillen luokkaa verrattuna koko valtion ensi vuoden budjettiin.

– Mittaluokka, jolla operoitiin, oli hyvin pieni. On selvää, että työllisyyteen panostukset ovat hyvin vaatimattomia.

Hallituksen pelimerkit työllisyyden parantamiseen ovat niukat.

Hallitus revitteli otsikoita pienistä muutoksista

Muutosten suuruusluokka huomioon ottaen hallituksen tekemistä muutoksista on revitelty isoja otsikoita.

Ennen budjettiriihtä valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti esiin työttömyyden kovan ytimen eli noin 270 000 vaikeasti työllistyvien määrän.

ILMOITUS

Orpo nimesi myös kansliapäällikkötyöryhmän linjaamaan työllisyyttä ja kasvua parantavia toimia.

– Muutokset ovat hyvin, hyvin marginaalisia, mutta oikeansuuntaisia etumerkiltään. Tämä oli tiedossa etukäteen, sillä käytettävät pelimerkit olivat vähäisiä, kommentoi Sund hallituksen budjettiriihessä esittämiä työllistämistoimia.

Palkkatukibyrokratian purku plussaa

Sundin mukaan on kuitenkin hyvä, että tukityöllistämisen byrokratiaa puretaan ja nopeutetaan tuen hakemista.

– Palkkatuen loukkujen ja byrokratian purkamisessa on pientä yritystä. Yritykset eivät toimi neljän, viiden kuukauden syklillä. Tukityöllistämisen prosessi on ollut äärettömän hidas yritysten kannalta, ja määrärahoja on jäänyt hakematta.

Ikääntyvien eläkkeelle pääsyn tuki inhimillistä

Lex Lindströmin sijaan Sund puhuu Lex Taipaleesta pitkäaikaistyöttömien eläköitymistä ajaneen Ilkka Taipaleen mukaan. Yli viisi vuotta työttömänä ollut ja 60 vuotta täyttänyt voi hakea siirtymäeläkettä vanhuuseläkkeeseen saakka.

– Lex Taipale on inhimillinen ratkaisu kaikkien tuen piirissä olevien kannalta. Se kohdistuu pieneen joukkoon, muistuttaa Sund.

Tuki on jo nyt voimassa, mutta se on houkuttanut vain noin kahtatuhatta työtöntä.

Tutkimus-ja innovaatiorahojen leikkausten jäljet jäävät

Hallitus palautti tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarkoitettuja määrärahoja. Määrärahoihin lisätään pysyvinä määrärahoina 94 miljoonaa euroa.

– Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat ovat kansainvälisesti tosi alhaiset. Hallitus leikkasi määrärahoja dramaattisesti hallituskauden alussa. Tulokset nähdään viiden vuoden päästä, sillä näiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia, ennakoi Sund.

Sund muistuttaa, että hallituskauden alkupäässä tekemät leikkaukset ovat halvaannuttavia.

– On tiputtu kansainvälistä mitalisijoista kauaksi.