Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kesäaika syntyi ratkaisuksi ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman hiilipulan lieventämiseen.

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi perjantaina saksalaisen ZDF-tv:n haastattelussa komission suosittelevan jäsenmaille, että kellojen siirtelemisestä luovuttaisiin.

Käytännössä tämä toteutettaisiin niin, että talviaikaan siirtymisestä luovuttaisiin ja kesäajasta tulisi pysyvä.

Aiemmin on oletettu, ettei Suomen tekemällä aloitteella kellojen siirtämisen lopettamisesta olisi erityisen suuria menestymisen mahdollisuuksia. Komission kantaan on mahdollisesti vaikuttanut kesällä järjestetty nettikysely, jossa peräti 80 prosenttia vastaajista halusi luopua kellojen siirtelystä. Vastaajista suurin ryhmä olivat saksalaiset.

Koko maailmassa ei siirrellä kelloja.

Asia käsitellään komission täysistunnossa, ja jos sieltä näytetään vihreää valoa, on vuorossa käsittely europarlamentissa. Lopullisen päätöksen tekee jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvosto.

Suomessa luovutettiin viime vuonna eduskunnalle kansalaisaloite, jossa esitettiin kesäajasta luopumista. Myötämielisyydestä huolimatta eduskunta joutui hylkäämään aloitteen, koska Suomi ei voi kansallisella päätöksellä irtautua kesäajasta.

ILMOITUS

Kesäajasta on säädetty direktiivillä, joten siitä luopuminen – tai nyt siis itse asiassa talviajasta luopuminen – edellyttää direktiivin muuttamista. Suomi jätti keväällä EU:lle aloitteen kellojen siirtelyn lopettamisesta.

Suomessa viime vuonna käydyssä keskustelussa keskusteltiin myös siitä, olisiko Suomessa parempi jäädä pysyvästi kesäaikaan vai talviaikaan. Jos EU:ssa päätetään jäädä pysyvästi kesäaikaan, ja Suomessa haluttaisiin mieluummin jäädä talviaikaan, se vaatisi kansallisen päätöksen aikavyöhykkeen vaihtamisesta.

Syyttäkää William Willettiä

Kesäajan isänä pidetään William Willettiä (1856–1915). Lontoon esikaupungissa Chislehurstissa asunut Willett murehti ratsastusretkellään eräänä kesäaamuna vuonna 1905, että monissa ikkunoissa on vielä verhot edessä. Tästä hän sai ajatuksen kellojen siirtämisestä eteenpäin kesäksi.

Vuonna 1907 Willett julkaisi omakustanteena pamfletin Waste of Daylight, jossa hän ehdotti, että kelloja siirrettäisiin 20 minuuttia kerrallaan eteenpäin neljänä perättäisenä huhtikuun sunnuntaina klo 2 aamulla. Takaisin talviaikaan palattaisiin neljänä syyskuun sunnuntaina.

Vielä aikaisemmin kesäaikaa ehdotti George Hudson Uudessa-Seelannissa vuonna 1895, mutta hän ei saanut suurempaa vastakaikua.

Willettin ajatus sen sijaan sai innostuneen vastaanoton useilta brittipoliitikoilta, kuten David Lloyd Georgelta ja Winston Churchillilta. Silloinen pääministeri Herbert Asquith kuitenkin vastusti.

Maailmansota loi tarpeen

Willett kuoli maaliskuussa 1915 influenssaan ehtimättä nähdä ajatuksensa toteutumista. Mutta vain runsasta vuotta myöhemmin, 17.5.1916 Britannia siirsi kelloja kesäksi tunnilla eteenpäin. Perusteluna oli maailmansodan aiheuttama hiilipula, jota voitiin lievittää vähentämällä illalla valaistuksen tarvetta.

Vihollismaa Saksa oli siirtynyt kesäaikaan jo 30.4.1916. Pian useat maat eri puolilla maailmaa seurasivat esimerkkiä.

Toisen maailmansodan aikana Britannia säästi teollisuuden resursseja peräti tuplakesäajalla eli siirtämällä kelloja kaksi tuntia eteenpäin.

Ei koko maailmassa

Kaikkialla maailmassa kesäaika ei ole käytössä. Päiväntasaajan lähellä sijaitsevissa maissa kellojen siirtelylle ei ole tarvetta, koska valoisa aika ei suuresti vaihtele eri vuodenaikoina. Koska tällä alueella on Aasian ja Afrikan runsasväkisiä maita, kesäaika koskee vain vähemmistöä maailman 7,6 miljardista ihmisestä.

Brasiliassa kesäaikaan siirrytään vain osassa maata.

EU-maissa ryhdyttiin siirtämään koordinoidusti kelloja samana päivänä kaikissa jäsenmaissa vuonna 1997. Useissa maissa oli jo tätä ennen käytetty kesäaikaa vuodesta 1980 alkaen, Suomessa vuodesta 1981.

Yhdysvalloissa jokainen paikkakunta noudatti omaa aikaansa vuoteen 1883 asti. Aikavyöhykkeet otettiin käyttöön rautatieyhtiöiden aloitteesta.

Yhdysvallat ryhtyi Euroopan esimerkin mukaisesti käyttämään kesäaikaa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuonna 1918. Se kuitenkin luopui valtakunnallisesta kesäajasta jo seuraavana vuonna, mutta jotkin itäiset osavaltiot jatkoivat sen käyttämistä.

Vuonna 1966 kongressi määräsi kesäajan uudelleen käyttöön koko maassa. Arizona ja Havaiji eivät kuitenkaan ole mukana siinä.

Lähinnä Yhdysvaltain koillisosan Uuden Englannin osavaltioissa on käyty keskustelua kellojen siirtelyn mielekkyydestä.