Hinku-verkostossa on 41 kuntaa
Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Hinku-kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 751 300, joka on 13,6 prosenttia Suomen väestöstä.
Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 prosenttia, Rauma (-39 prosenttia), Kitee (-35 prosenttia), Pori (-32 prosenttia) ja Rautjärvi (-32 prosenttia).
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt nousivat hieman vuonna 2016, mutta pidemmän ajan trendi on laskeva.
Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 prosenttia), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä.
Joensuun (+8 prosenttia ja Lieksan (+6 prosenttia) päästöjä kasvattivat turpeen lisääntynyt käyttö kaukolämmössä.
Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kaksi prosenttia. Kunnat odottavat vetoapua valtiolta liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat samaan aikaan kuudella prosenttia. Vuonna 2016 Hinku-kuntien päästöt olivat hiilidioksidiksi ekvivalenttina laskettuna 5 040 tuhatta tonnia. Asukasta kohden päästöt olivat 6,9 tonnia.
– Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Ilmastotyöhön kunnianhimoisesti suhtautuvien kuntien verkosto kasvaa, ja viimeisimmät tulokkaat ovat Raahe ja Utajärvi.
Päästöjen vähentäminen onnistuu
Seppälän mukaan Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista. Hän on vastuullinen vetäjä Hinku-verkostossa, johon liittyneet kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennyksiä.
Näissä kunnissa kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kaksi prosenttia. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vastaavana aikana kuusi prosenttia.
Syynä vuoden 2016 takapakkiin ovat liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen kasvu.
– Tieliikenteen päästöt kasvoivat 13 prosenttia, öljylämmitys 11 prosenttia ja kaukolämpö kahdeksan prosenttia. Tieliikenteen päästöjä kasvatti erityisesti liikennepolttoaineiden bio-osuuden pieneneminen, mikä vaikutti koko Suomen liikenteen päästöjen kasvuun, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo.
Kylmä talvi nostaa päästöjä
Lämmityspäästöjen kasvuun vaikutti se, että vuosi 2016 oli edellisvuotta kylmempi. Samana vuonna päästöt vähenivät kuudessa ja kasvoivat 33:ssa Hinku-kunnassa.
Vähentäminen onnistui muun muassa raskaan polttoöljyn korvaamisella biopolttoaineilla, teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen kautta ja sähkönkulutuksen pienentämisellä.
Hinku-verkostossa on 41 kuntaa
Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Hinku-kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 751 300, joka on 13,6 prosenttia Suomen väestöstä.
Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 prosenttia, Rauma (-39 prosenttia), Kitee (-35 prosenttia), Pori (-32 prosenttia) ja Rautjärvi (-32 prosenttia).
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt nousivat hieman vuonna 2016, mutta pidemmän ajan trendi on laskeva.
Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 prosenttia), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä.
Joensuun (+8 prosenttia ja Lieksan (+6 prosenttia) päästöjä kasvattivat turpeen lisääntynyt käyttö kaukolämmössä.