Jarmo Lintunen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tekemän kyselyn mukaan vain alle 4 prosenttia liiton määräaikaista työtä tekevistä jäsenistä tekee pätkätöitä omasta tahdostaan.

JHL teki sähköisen kyselyn viime toukokuussa niille liiton jäsenille, jotka tekivät töitä määräaikaisessa työsuhteessa. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 1755. Pääsääntöisesti, noin 63 prosentilla vastaajista, määräaikaisuuden syy oli sijaisuus. Vastaajilla oli saattanut olla jopa 16 peräkkäistä työsuhdetta.

Toiseksi yleisimmäksi syyksi mainittiin kausityö, kolmanneksi yleisimmäksi perusteeksi osoittautui toiminnan vakiintumattomuus. Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuvan epävarman tilanteen määräaikaisuuden perusteeksi ilmoitti vain hieman yli neljä prosenttia vastaajista.

Yleisimmin omaehtoisessa määräaikaisessa työssä olivat yli 59-vuotiaat henkilöt.

Määräaikaisen on vaikea perustaa perhettä, saada lainaa tai luottokorttia.

Ikääntyvien naisten työ lyhyissä pätkissä

Kyselyssä kysyttiin myös ”Kuinka monta peräkkäistä määräaikaista työsuhdetta sinulla on ollut nykyisen tai viimeisimmän työnantajasi kanssa?”

ILMOITUS

Keskiarvoksi tuli 8,5 työsuhdetta. Kymmenellä prosentilla vastaajista oli enemmän kuin 16 peräkkäistä työsuhdetta nykyisen tai viimeisimmän työnantajan kanssa. Muutamilla vastaajilla oli takanaan jo jopa satoja lyhyitä määräaikaisia työsuhteita.

Yli puolella vastaajista työsuhteet olivat kestäneet puolesta vuodesta vuoteen.

Yli 50-vuotiailla naisilla oli enemmän ja lyhyempiä määräaikaisia työsuhteita kuin nuoremmilla vastaajilla. Työn silppuisuus näyttäisi yleistyvän mitä vanhempia ikäryhmiä tarkastellaan.

– Yleensä puhutaan siitä, miten nuoret painivat määräaikaisuuksien kanssa. Kysely osoittaa, että varsinkin kuntapuolella yli viisikymppiset naiset ovat joutuneet samaan kurimukseen, toteaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Sekä kunnat että yksityinen sosiaali- ja terveysala ovat perinteisesti käyttäneet määräaikaisuuksia sijaisuuksien hoitamisessa. Määräaikaisuudesta on tullut normaali olotila eikä se ole hyvä asia.

Eriarvoisuutta ja pulmia elämän suunnittelussa

Kyselyyn vastanneista eriarvoista kohtelua määräaikaisuuden vuoksi koki noin joka kolmas vastaaja. Eriarvoisuus ilmeni muun muassa vähättelynä ja ulkopuolelle jättämisenä, heikompina henkilöstöetuina, pienempänä palkkana ja koulutuksen sekä kehitystyön ulkopuolelle jättämisenä.

Lähes 67 prosenttia kyselyyn vastanneista koki määräaikaisuuden vaikeuttavan elämän suunnittelua. Alle 40-vuotiaista selvästi yli 70 prosenttia piti suunnittelua vaikeana.

Määräaikaisen on vaikea perustaa perhettä, saada lainaa tai luottokorttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat myös kantoivat huolta sairastumisesta ja mahdollisuudesta saada uutta työtä.

– JHL ei vastusta määräaikaisia työsuhteita sinänsä, mutta niiden on oltava lainmukaisia. Tätä lainmukaisuutta luottamusmiehemme lähtevät syyskuun koulutuksen jälkeen tehostetusti tarkistamaan työpaikoille, puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.