Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin, arvioi yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli tarkasteluvuonna 2015 noin 28 prosenttia nuorista. Vähäisin riski 18–29-vuotialla on Tšekeissä ja Islannissa.
Köyhyys- tai syrjäytymisriski vaihtelee sen mukaan, asuuko nuori omillaan vai vanhempien kanssa. Suomessa moniulotteista köyhyys- ja syrjäytymisriskiä kokee vain noin prosentti kaikista nuorista.
Tuolloin nuori kokee sekä aineellista puutetta, pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä.
Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa nuorten kotitaloudet kokevat vähiten toimeentulo-ongelmia.
Aktuaarina Tilastokeskuksen Väestö- ja elinolot -yksikössä työskentelevä Okkonen kirjoittaa Tietotrendit-blogissa, että suurimmassa nuorten köyhyys- tai syrjäytymisriskin maassa eli Kreikassa viidennes riskissä elävistä nuorista kokee aineellista puutetta ja toinen viidennes sekä aineellista puutetta että pienituloisuutta samanaikaisesti.
Kaikki kolme moniulotteiseen köyhyyteen kuuluvat asia toteutuvat 15 prosentilla eli yli 90 000:lla nuorella.
Tanskalaiset nuoret toiseksi eniten syrjäytymisriskin alla
Tanskalaisten nuorten arvioidaan olevan toiseksi suurimman köyhyys- tai syrjäytymisriskin varjossa. Puolet riskissä elävistä nuorista kokee ainoastaan pienituloisuutta ja neljäsosa sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä.
Okkonen huomauttaa, että:
– Täytyy muistaa, että eläkeikäisten ja alle 24-vuotiaiden opiskelijoiden köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mitattaessa käytössä ovat ainoastaan pienituloisuus- ja aineellisen puutteen mittarit, sillä vajaatyöllisyys on näillä talouksilla luonnollisista syistä pieni.
Nuorilla suurempi köyhyysriski kuin eläkeläisellä
Suomessa nuorten köyhyys- tai syrjäytymisriski on noin kaksinkertainen eläkeikäisiin verrattuna. Okkosen mukaan nuorten köyhyys- tai syrjäytymisriski on eläkeikäisiin verrattuna korkea suuressa osassa maita.
– Eläkeikäisten riski on suurin Bulgariassa ja Baltian maissa, missä ikäryhmän riski myös ylittää nuorten köyhyys- tai syrjäytymisriskin, kirjoittaa Okkonen.
Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa nuorten kotitaloudet kokevat vähiten toimeentulo-ongelmia, vaikka heidän asemansa tulojakaumalla on heikoin.
Nuorten pienituloisuus on pysynyt Suomessa korkealla ja tulokehitys on ollut kaikista ikäryhmistä heikointa juuri nuorilla. Koko väestön pienituloisuusaste on ollut kuitenkin viime vuodet laskusuunnassa.
Nuorten köyhtyminen on huomattu
Koko EU-alueella 18–29-vuotiaita oli viime vuonna 6,3 miljoonaa vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, vaikka koko väestö on samaan aikaan kasvanut noin 13 miljoonalla.
Samaan aikaan on tapahtunut myös nuorten toimeentulon heikkeneminen. Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa OECD, jonka mukaan nuoret ovat korvanneet iäkkäät eniten köyhyysriskiä kokevana ikäryhmänä.
– Kehitys on tapahtunut pitkällä aikavälillä, mutta kymmenen vuoden takainen finanssikriisi korosti muutosta, kirjoittaa Okkonen.