Suomalaisten käsitykset jakaantuvat vahvasti, kun kysytään sosioekonomisten olosuhteiden vaikutusta vapauden toteutumiseen.
Lähes joka toinen katsoo, että yksilö ei voi olla vapaa, jos hän on syrjäytynyt tai köyhä. Kolmannes taas on vastakkaista mieltä.
SDP:n ja vasemmistoliiton, äänestäjät sekä työntekijät, työttömät ja eläkeläiset epäilevät, että syrjäytyneet ja köyhät eivät voi olla vapaita.
Vapauden tärkeys ylittää ideologiset rajat.
RKP:n ja kokoomuksen äänestäjät sekä johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt kokevat vahvimmin, että myös syrjäytyneet ja köyhät voivat kokea olevansa vapaita.
Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Eva on tehnyt tutkimusta aihepiiristä vuodesta 1984 lähtien.
Monimutkainen vapaus
Suomalaiset ovat melko yksimielisiä ylipäätään vapauden tärkeydestä. 74 prosenttia katsoo, että jokaisen tulisi voida toteuttaa itseään vapaasti, kunhan ei rajoita toisten vapauksia.
Vapauden tärkeys ylittää ideologiset rajat. Se on tärkeää enemmistölle lähes kaikkien puolueiden äänestäjäryhmissä. Kokoomusta ja vasemmistoliittoa äänestävät ovat likimain yhtä mieltä vapauden tärkeydestä. Tuki itsensä toteuttamisen vapaudelle on sitä vahvempi, mitä nuorempi vastaaja on.
Oikeisto ja korkeampituloiset painottavat enemmän niin sanottua negatiivista vapautta eli yksilön vapautta kielloista ja muista ulkoisista esteistä itsensä toteuttamiselle. Vasemmisto ja matalatuloiset painottavat niin sanottua positiivista vapautta eli yksilön mahdollisuuksia toteuttaa itseään kulloisissakin olosuhteissa.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto arvioi EVAn verkkosivuilla, että väestöryhmistä suurimman osan näkemykset kuitenkin jakautuvat kahteen leiriin ja jäävät vaille selkeitä kantoja vapautta koskevissa kysymyksissä.
– Vapautta pidetään erittäin tärkeänä periaatteena, mutta vastauksissa kysymyksiin sen oikeasta määrästä, väärinkäytöstä tai jakautumisesta on kuitenkin paljon hajontaa, hän toteaa.
– Tämä voi johtua siitä, että vapaus periaatteena on monitahoinen. Vastaus esimerkiksi kysymykseen sopivasta sääntelyn määrästä saattaa olla erilainen riippuen siitä, mistä vapaudesta tarkkaan ottaen puhutaan ja millä elämänalueella liikutaan.
Valtio rajoittaa?
Suomalaisista 47 prosenttia on sitä mieltä, että valtio puuttuu ihmisten vapauksiin liikaa. Eri mieltä on 32 prosenttia.
Pitkän aikavälin vertailu tutkimusten tuloksista osoittaa, että vastaajien käsitys valtion yksilönvapautta rajoittavan sääntelyn määrästä Suomessa on hieman hellittänyt vuodesta 1984. Tuolloin enemmistö, 53 prosenttia, piti valtion sääntelyä liiallisena. Nyt luku on 47.
Miehet moittivat valtiota ylisääntelystä naisia herkemmin, samoin vanhat enemmän kuin nuoret ja vähemmän koulutetut enemmän kuin akateemisesti koulutetut.
Ylisääntely vaivaa eniten kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n kannattajia. Selvästi suopeimmin valtion toimia katsovat vasemmistoliiton äänestäjät. Yksittäisistä väestöryhmistä kaikkein sääntelymyönteisimpiä ovat kuitenkin johtavassa asemassa olevat.
Vapautta toivottaisiin lisää erityisesti yrittämiseen, asumiseen ja maankäyttöön.
Arvo- ja asennetutkimuksen tiedot kerättiin tammikuussa 2 073 henkilöltä. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.