Näin kysyttiin kunnilta
Kyselyyn vastasi kesä-elokuun 2018 aikana yhteensä 89 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 11 sairaanhoitopiiriä.
Vastanneissa kunnissa asuu 3,5 miljoonaa asukasta.
Sairaanhoitopiirien väestö kattaa 3,6 miljoonaa asukasta.
Maakunta- ja sote-uudistus paisuttaa kuntien kustannuksia.
Hallitus on yliarvioinut rankasti työajan pidennyksestä tulevat säästöt. Kuntaliiton kyselyn mukaan vuosityöajan pidentämisestä ja erikoissairaanhoidon kehittämisestä syntyneet säästöt ovat jääneet murto-osaan hallituksen tavoitteista.
Hallitus tavoitteli 216 miljoonan euron säästöä työajan pidentämisestä tänä vuonna. Kyselyn mukaan työajanpidennyksellä ei ole saavutettu hallituksen kaavailemia säästöjä, vaan hallituksen arvioista on jäänyt toteutumatta vajaa 200 miljoonaa. Vastaajista 80 prosenttia arvioi, että työajanpidennys ei ole tuonut säästöjä lainkaan.
Hallituksen kuntasopeutustoimet eivät siis ole onnistuneet. Kuntaliiton kyselyssä kuntien ja sairaanhoitopiirien talousjohtajat arvioivat säästöjä.
Päivystyksen keskittämisestä säästöjä plus miinus nolla
Myöskään erikoissairaanhoidon kehittämisestä ei ole tullut hallituksen tavoittelemia säästöjä. Kyselyyn vastanneiden sairaanhoitopiirien mukaan säästöt jäävät muutamaan miljoonaan euroon.
Hallitus keskitti päivystystä kovan poliittisen väännön jälkeen. Oppositiossa vastustettiin keskittämistä. Noin puolet Kuntakyselyyn vastanneista totesi asetuksen jopa lisänneen kustannuksia.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) antama asetus tähtäsi erikoissairaanhoidossa 260 miljoonan euron kuntasäästöihin vuosina 2016–2019.
Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio toteaakin, että hallituksen arvioinneilla ei ole mitään pohjaa. Kaikkiaan hallitus arvioi vuoden 2020 loppuun mennessä säästöjä kertyvän sairaanhoitopiireissä 350 miljoonaa.
– Taloudellisessa mielessä asetuksesta ei ole ollut mitään hyötyä. Tulos on tähän mennessä plus miinus nolla, hän kuittaa.
Kuntien valtionosuuksia on leikattu hallituksen olettamien säästöjen perusteella, vaikka ne eivät ole toteutuneet.
– Kuntien menot eivät ole viime vuosina kuitenkaan kasvaneet kuntien omien sopeutustoimien johdosta, ja tämä on pitänyt kuntatalouden tähän saakka tasapainossa, sanoo Rainio.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu kuntien kukkarolla
Uudistuksen valmistelu aiheuttaa kunnille tänä vuonna kyselyn perusteella varovaisen arvion mukaan noin 24 miljoonan euron lisäkustannuksen, joka on jäämässä kuntien maksettavaksi.
Puolet kyselyn vastaajista arvioi, että kunnan kehittämishankkeita ja investointeja on lykätty uudistuksen takia. Eniten on lykätty kuntien kiinteistöinvestointeja ja tietojärjestelmäuudistuksia.
– Maakuntauudistuksen valmistelu aiheuttaa paljon piilokustannuksia, joita on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa, kehityspäällikkö Mikko Mehtonen toteaa.
Vuoden 2018 alussa alennettiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Tämän arvioitiin vähentävän kuntien maksutuloja 91 miljoonaa euroa vuodessa. Kyselyn tulosten mukaan asiakasmaksut ovat alentuneet hallituksen arvioita vähemmän.
Näin kysyttiin kunnilta
Kyselyyn vastasi kesä-elokuun 2018 aikana yhteensä 89 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 11 sairaanhoitopiiriä.
Vastanneissa kunnissa asuu 3,5 miljoonaa asukasta.
Sairaanhoitopiirien väestö kattaa 3,6 miljoonaa asukasta.
Maakunta- ja sote-uudistus paisuttaa kuntien kustannuksia.