Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kokoontuu ensi viikolla vihonviimeiseen budjettiriiheensä. Hallitus hakee budjettiriihessä vaalieväitä, vaikka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) väittää, ettei hänen sanastoonsa kuulu vaalibudjetti.
Kolme kovaa eli Akava, STTK ja SAK ovat vaatineet, että hallituksen on peruttava alle 20 työntekijän yrityksiin kohdistuva irtisanomissuojan heikennys. Tätä päätöstä odotetaan hallitukselta.
Hallituksessa kehno hoksnokka
Miksi hallitus jääräpäisesti vie tällaisia esityksiä eteenpäin, vaikka sen omat työllisyystavoitteet eivät niillä toteudu?
Viikko sitten työministeri Jari Lindström (sin.) paljasti, ettei hallitus ole oppinut mitään kolmessa vuodessa. Ministeri loihe lausumaan, ettei ammattiyhdistysliike nyt ”lähtisi ampumaan tykillä hyttysiä”.
SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ärähti pitäen Lindströmin puheita erikoisina:
– Tässä ei todellakaan ole kyse pienestä asiasta, vaan yksilön kannalta täysin kohtuuttomasta esityksestä. Käytännössä pienten työpaikkojen työntekijät olisivat jatkuvalla koeajalla ja eläisivät epävarmuudessa siitä, jatkuvatko työt ensi viikolla, hän totesi tiedotteessaan tuoreeltaan.
Hallitus on saanut omalla taitamattomalla asioiden hoidolla työntekijät jo kahdesti kaudellaan toreille. Edelleenkin se ajaa ideologisia heikennyksiä.
Yksissä tuumin heikennystä vastaan
Työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt eivät aina ole samassa rintamassa, kuten ovat irtisanomissuojan heikentämisasiassa. SAK ja STTK ovat jopa ilmoittaneet järjestöllisistä toimista, ellei hallitus peräänny hankkeessaan.
SAK:ssa ja STTK:ssa liitot käsittelevät asiaa ja valmistautuvat järjestöllisiin toimiin. Akavalle ei käy työsopimuslain muuttaminen yritysten koon perusteella, mutta se ei ole esittänyt valmistautumista järjestöllisiin toimiin.
Keskusjärjestöissä odotetaan lainsäädännön arviointineuvoston kannanottoa esitykseen.
Työpaikkojen synnystä turha nähdä unta hallituksessa
Työntekijäpuolella muutoksessa ei ole nähty mitään hyvää. Esitystä pidetään tasa-arvon vastaisena, syrjivänä ja täysin kohtuuttomana pienten yritysten työntekijöille. Heikennys lisää epävarmuutta työpaikoilla.
Muutos ei myöskään palvele hallituksen tavoitetta työllisyyden parantamisesta. Kaikki keskusjärjestöt arvioivat työllisyysvaikutukset vähäisiksi. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kysyy:
– Miksi hallitus jääräpäisesti vie tällaisia esityksiä eteenpäin, vaikka sen omat työllisyystavoitteet eivät niillä toteudu?
STTK:n hallitus ihmettelee, miksi irtisanomisperustetta pitäisi keventää, vaikka useat asiantuntijat ovat todenneet, että työllisyysvaikutukset ovat olemattomat eikä niitä edes kyetä kunnolla arvioimaan.
Samoin arvioi Akava: Esityksellä on arvioitu olevan vaikutuksia työllistämiseen, sillä rekrytoinnit ja samalla irtisanomiset lisääntyisivät, mutta vaikutukset työllisyysasteeseen jäävät lähes olemattomiksi.
SAK:ssa haettiin tukea Etlan tutkijan Antti Kauhasen ja Palkansaajantutkimuslaitoksen tutkijan Merja Kauhasen lausunnoista. Vaikutukset työllisyyteen jäävät todennäköisesti pieniksi.
Mielivaltaa ratkotaan käräjillä
Hallitus on tempaissut 20 työntekijän rajan heikennykselle. Merja Kauhasen hallituksen esityksestä antamassa lausunnossa tulee hyvin ilmi rajan ongelmallisuus. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy esimerkkejä, miten rajaa on siirretty, eikä se silti ole tuonut lisää työpaikkoja.
Antti Palolan mukaan esitys on ongelmallinen myös perustuslain näkökulmasta. Työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta. Tämä laittaisi työntekijät aivan eriarvoiseen asemaan.
Hallituksen esitystä on arvosteltu kiireellä ja huolimattomasti valmistelluksi. Pykälien tulkinta jäisi työpaikoille ja käräjäsaleihin. Mielivalta työpaikoilla uhkaa kasvaa, ja todistustaakka siirtyy työntekijälle irtisanomistilanteessa.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder muistutti hallitusta, että muutos rajoittaa yritysten kasvua. Tämän argumentin luulisi tehoavan Sipilään yritysjohtajana.