Tuhannet ovat kirjoittaneet avohakkuita valtion mailla vastustavan kansalaisaloitteen tämän viikon aikana.
– On hienoa nähdä, miten suomalaiset ovat lähteneet puolustamaan yhteisiä metsiämme. Kesän aikana olemme tavanneet lukuisia suomalaisia ympäri maata erilaisissa tapahtumissa ja huoli esimerkiksi retkeily- ja marjastusmetsistä on ollut suurta, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on aikataulutettu seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi. Kuuden kuukauden nimienkeruuaika päättyy vasta marraskuussa.
Avohakkuumetsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon.
Moni tällä eduskuntakaudella kerätty kansalaisaloite on raukeamassa vaalikauden lopussa, koska eduskunta ei ole niitä kiireiltään käsitellyt.
Jatkuvan kasvatuksen malli metsiin
Ympäristöjärjestöjen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, Luonto-Liiton, BirdLife Suomen ja Natur och Miljön toukokuussa alulle laittaman kansalaisaloitteen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että valtion metsissä siirryttäisiin avohakkuumetsätaloudesta jatkuvan kasvatuksen malliin.
– Avohakkuumetsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon. Metsiämme hakataan ennätysmäärät ja samalla luonnonsuojelua ajetaan alas. Poliittiset päätökset ovat olleet ristiriidassa sen kanssa, miten ihmiset haluavat metsiämme kohdeltavan, toteaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.
Avohakkuista luopumisesta ja jatkuvan kasvatuksen malliin vaihtamisesta hyötyisivät paitsi suomalaisten yhteisten metsien lajisto, elinympäristöt ja vesistöt myös ilmasto.
– Jatkuva kasvatus myös parantaa merkittävästi monien metsälintujen, muun muassa metsäkanalintujen, elinolosuhteita ja selviytymistä talousmetsissä, korostaa BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.