Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan jäsenten vaikutusmahdollisuudet ovat korkeimmalla tasolla elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla. Selvästi heikommiksi vaikutusmahdollisuudet on koettu satama- ja ahtausalalla sekä ICT-alalla.
Esimiehillä ja -naisilla siis esihenkilöillä on muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia, mutta heilläkin taso on vain vähän yli 50 prosenttia sadasta, kun tavoitetaso on vähintään 80 prosenttia.
– Yllättävää on, että henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet eivät olennaisesti poikkea muista työntekijöistä. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa merkittävästi henkilöstöedustajien työtä, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.
Henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet eivät olennaisesti poikkea muista työntekijöistä.
Aikaa kuluu sähläämiseen
Suurimmalla osalla esimiehistä ja asiantuntijoista on hyvin keskinkertaiset mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan, oman työn sekä oman työyhteisön kehittämiseen. Myös kokemukset oman työn yhteiskunnallisesta merkityksestä ovat varsin alhaiset.
– Lisäksi on aivan liikaa koulutettuja asiantuntijoita, joilla näitä vaikutusmahdollisuuksia ei ole lainkaan, sanoo Palmu.
Palmu kertoo, että työpaikan arjesta merkittävä osa hukkaantuu erilaiseen sähläämiseen, kuten turhiin työtehtäviin, häiriöihin ja kommunikaatiovaikeuksiin. Asiantuntijat ja esihenkilöt myös joutuvat kohtaamaan työssään hyvin keskinkertaista johtamista.
– Vain joka kymmenes Pron jäsenistä kokee, että työpaikalla johtamisen kokonaisuus on ihanteellisella tasolla.
Hän muistuttaa, että:
– Analyysien mukaan työn itsenäisyyden eli autonomian lisääminen on yksi eniten työelämätyytyväisyyttä lisäävä tekijä.