Jarno Mela

Millaisia mielestäsi ovat painavimmat perustuloa puoltavat argumentit?

– Mielestäni painavimmat argumentit liittyvät yhtäältä työmarkkinoiden murrokseen ja toisaalta ekologiseen kriisiin vastaamiseen, eli siihen, miten talouden ja hyvinvointivaltion rakenteita voidaan muuttaa ekologisesti kestäväksi.

– Sikäli kun digitalisaation myötä erilaiset alusta- ja keikkatalouden muodot sekä todennäköisesti myös ihan perinteinen työttömyys tulevat lisääntymään, nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät vastaavat yhä heikommin tarkoitustaan. Sosiaaliturvan rakenteet perustuvat voimakkaasti sille ajatukselle että ihminen on joko kokonaan työssä tai kokonaan työttömänä – tai eläkkeellä, sairaana, tai muuta vastaavaa – ja myös viime aikoina eri puolueiden tahoilta tulleet ehdotukset pohjaavat edelleen tälle kahtiajaolle.

– Todella tulevaisuuteen katsovan sosiaaliturvan pitäisi pystyä katsomaan vanhojen kategorioiden yli, koska sirpaleinen työ koskettaa jatkossa yhä useampaa ja työn muodot ovat tulevat olemaan yhä moninaisempia.

– Hyvinvointivaltioiden kehitys on historiallisesti ollut vahvasti sidoksissa kapitalististen järjestelmien kehittymiseen. Yhtäältä sosiaaliturvan rahoitus on riippuvaista taloudellisesta kasvusta ja toisaalta niillä on myös pyritty tukemaan kasvua.

ILMOITUS

– Jos ekologinen kriisi aiotaan ottaa vakavasti, ekologisesti kestämätöntä tuotantoa on supistettava rajusti työllisyysvaikutuksista riippumatta. Toki ekologinen rakennemuutos myös synnyttää työpaikkoja. Joka tapauksessa korkean työllisyyden tavoittelu itseisarvona on mielestäni haitallinen ajattelutapa. Kaikkea tuotantoa olisi arvotettava sen kautta mitkä ovat sen sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset, eikä kestämätöntä tuotantoa ole järkeä ylläpitää työllisyysvaikutuksiin vedoten.

”Kaikkea tuotantoa olisi arvotettava sen kautta mitkä ovat sen sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset, eikä kestämätöntä tuotantoa ole järkeä ylläpitää työllisyysvaikutuksiin vedoten.”

– Mielestäni meillä on työttömyysongelman sijasta ensisijaisesti jako-ongelma ja näen että perustulon keskeinen tehtävä olisi toimia ei ainoastaan joustavampana sosiaaliturvana, vaan myös tulonjakomekanismina. Se pystyisi parhaimmillaan jakamaan tasaisemmin harvojen käsiin keskittynyttä varallisuutta ja antamaan pienituloisille tuloja ja ostovoimaa digitalisaation ja ekologisen kriisin aikakaudella.

– Nykyinen, 1900-luvulla rakennettu tulonjakosysteemi ei sovellu aikakauteen, jossa kasvava osa kansantuotteesta syntyy ilman ihmistyötä – ainakin sen perinteisessä merkityksessä – eikä talouskasvu enää lisää työllisyyttä samassa mitassa kuin ennen.

– Perustulo ei ainoastaan korjaisi sosiaaliturvajärjestelmien puutteita vaan asettaisi työmarkkinoiden pelisäännöt uudelleen. Sen kannusteet toimisivat kahteen suuntaan: ihmisillä olisi yhtäältä paremmat kannusteet ottaa vastaan sellaisia töitä joista he ovat aidosti kiinnostuneet, mutta toisaalta sanoa ei sellaisille työtehtäville joihin heillä ei ole mielenkiintoa, ja jotka he kokevat omien periaatteidensa vastaisiksi tai joissa työehdot ovat huonot.

– Perustulon yksi hyöty olisi että se mahdollistaisi työajan lyhentämisen ja osa-aikatyön tekemisen nykyistä laajemmin, jolloin ainakin joillain aloilla työt voisivat myös jakautua nykyistä tasaisemmin. Lyhyempi työaika olisi omiaan lisäämään myös hyvinvointia.

Mitä vastaat perustulon vastustajien argumentteihin?

– Osa perinteisen hyvinvointivaltion puolustajista on huolissaan siitä, edistäisikö perustulo esimerkiksi nuorten jättäytymistä kokonaan pois työmarkkinoilta ja merkitsisikö se esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivien heitteillejättöä kun tuki tulisi tilille ilman tarvetta kohdata ammattiauttajia.

– Mielestäni huolet ovat sinänsä relevantteja, mutta hiukan triviaaleja tilanteessa jossa työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille ja esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen saaminen on lähes mahdotonta vaikka ihminen niitä haluaisi. Niillä perustulon tasoilla jotka suomalaisessa keskustelussa ovat pyörineet, eli noin 500–700 eurossa kuukaudessa, en usko että laajoille ihmisjoukoille syntyisi kannustinta jättäytyä kokonaan ansiotöiden ulkopuolelle.

”Ekologisen kestävyyden näkökulmasta vaihtoehtoiset elämäntavat, esimerkiksi omavaraisviljely perustulon varassa, olisi yksinomaan toivottavaa.”

– Ekologisen kestävyyden näkökulmasta vaihtoehtoiset elämäntavat, esimerkiksi omavaraisviljely perustulon varassa, olisi yksinomaan toivottavaa. Toisaalta olisi tärkeää että yhteiskunta voisi tarjota mielekkään osallistumisen mahdollisuuksia myös perinteisen palkkatyön ulkopuolella ja höllentää sitä määritelmää millainen voi olla hyväksytty yhteiskunnan jäsen.

Minkä kokoinen perustulo olisi riittävä Suomen oloissa?

– Riippuu vähän siitä halutaanko perustulo nähdä vaan nykyisen sosiaaliturvan uudistuksena vai laajemmassa merkityksessä uutena tulonjakojärjestelmänä ja mielellään globaalina kansalaisoikeutena.

– Poliittisesti uskottavin vaihtoehto olisi varmasti lähteä liikkeelle suunnilleen nykyisen työttömän peruspäivärahan suuruisesta perustulosta ja leipoa asumistuki ja muut sosiaaliturvan osat perustulomalliin sopivaksi siten, ettei uusia loukkuja syntyisi. Suurin osa Suomessa esitetyistä perustulomalleista lähtee tältä pohjalta.

– Hiukan työttömän perusturvaa korkeampi perustulo, esimerkiksi vasemmistoliiton ehdottama 620 euroa, olisi järkevä siltä kannalta, että sen avulla voitaisiin vähentää köyhyyttä ja loukkuja aiheuttavan toimeentulotuen tarvetta. Olisi tärkeää huomioida perustulomallissa myös asumistuen ja lapsikorotusten aiheuttamat loukut, ja uudistaa näitä sosiaaliturvan osia siten että ne ovat linjassa perustulomallin kanssa.

– Itse näkisin perustulon mielelläni eräänlaisena sosiaalisena osinkona, siivuna jostain sellaisesta taloudellista arvoa tuottavasta resurssista, joka voidaan katsoa ihmiskunnan tai kansakunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

”Itse näkisin perustulon mielelläni eräänlaisena sosiaalisena osinkona, siivuna jostain sellaisesta taloudellista arvoa tuottavasta resurssista, joka voidaan katsoa ihmiskunnan tai kansakunnan yhteiseksi omaisuudeksi.”

– Yhteisomaisuutta voi olla esimerkiksi maa ja sen tuottamat luonnonvarat sekä historian aikana kertynyt teknologinen ja älyllinen perintö, joka on mahdollistanut digitalisaation ja joka takoo suunnattomia voittoja yksille ja sysää toiset turvatusta työsuhteesta työmarkkinoiden marginaaleihin.

– Jos perustulo mielletään osinkona digitalisaation ja tuotannon tehostumisen aiheuttamasta kansantuotteen kasvusta voisi olla ihan perusteltua lähteä liikkeelle melko alhaisesta perustulon tasosta ja kasvattaa sitä vähitellen kun nähdään miten se toimii. Käyttöönoton alkuvaiheessa perustulo voisi olla esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa, jolloin sitä voisi maksaa muun sosiaaliturvan lisänä. Jos osinkoajattelu voimistuisi, osinkoa voisi tulevaisuudessa kasvattaa ja korvata sillä vähitellen sosiaaliturvan osia.

– Perustuloon voisi olla mielekästä yhdistää osallisuustulo tai ’aktiivilisä’, eli perustulon korotus niille jotka ovat aktiivisia muuten kuin palkansaajana tai yrittäjänä.

Miten perustulon rahoitus tulisi mielestäsi järjestää?

– Vaikka perustulomalleihin liittyy olennaisesti tuloverotuksen uudistus, jossa verotusta muutetaan siten että perustulon tuoma tulonlisäys peritään vähitellen takaisin verotuksessa henkilön tulojen noustessa, ei mielestäni perustulon rahoitusta pitäisi kytkeä liian voimakkaasti tuloverotukseen. Se tietysti mutkistaa asioita sikäli, että tuloverotukseen perustuvia perustulomalleja pystytään paremmin testaamaan mikrosimulaatioiden ja kokeilujen avulla kuin sellaisia, jotka perustuisivat esimerkiksi välillisiin veroihin tai joihinkin täysin uudenlaisiin veroratkaisuihin.

– Nimenomaan sellaisia veroratkaisuja pitäisi löytää, jotka ensinnä tasaisivat varallisuuseroja ja jakaisivat digitalisaation hyötyjä tasaisemmin, ja toiseksi auttaisivat ohjaamaan yritysten tuotantoa ja ihmisten kulutuskäyttäytymistä ekologisesti kestävämpään suuntaan.

”EU:n tai euroalueen tasolla jonkinlaista perustuloa voitaisiin maksaa myös Euroopan keskuspankin suoralla setelirahoituksella.”

– Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi tuotteen ympäristövaikutusten mukaan progressiivinen arvonlisävero. Perustulo tasaisi kulutusverojen regressiivistä luonnetta.

– EU:n tai euroalueen tasolla jonkinlaista perustuloa voitaisiin maksaa myös Euroopan keskuspankin suoralla setelirahoituksella. Etenkin laskusuhdanteissa keskuspankin rahoittama perustulo olisi merkittävä kulutuskysyntää stimuloiva talouden piristäjä.

Miten kuvaisit Suomen päättyvää perustulokokeilua eli mikä toimi, mikä ei?

– Suomen perustulokokeilu on ensimmäinen satunnaistamismenetelmällä toteutettu kokeilu mikä tekee siitä tieteellisesti hyvin kiinnostavan. Kelan johtama tutkijakonsortio teki loistavaa työtä kokeilun valmistelussa. Harmillisesti hallituksella ei ollut alusta alkaen kiinnostusta sitoutua kovin kunnianhimoiseen kokeiluun, koska kokeilubudjetti oli täysin alimitoitettu eikä hallituksella ollut halua kasvattaa sitä myöhemmin.

– Olennaisimmat puutteet kokeilussa ovat kokeiluryhmän kapeus ja veroelementin puuttuminen kokeiltavasta perustulomallista. Sinänsä 2000 henkilöä on ihan riittävä otanta edustamaan Kelan etuuksia saavia työttömiä, mutta perustulon testaaminen ainoastaan työttömien ryhmälle ja painotus pitkäaikaistyöttömissä, ei tietenkään kerro vielä mitään siitä, miten perustulo toimisi koko väestön tasolla.

– Keskeinen ongelma kokeilussa on se, ettei tuloverotusta ole kytketty perustulomalliin, vaan perustulon saajat ovat nykyisen tuloverotuksen piirissä. Kokeiltavassa mallissa säilyi joitakin kannustinloukkuja satunnaiseen ja osa-aikatyöhön, etenkin perheellisille, kun taas kannusteet kokoaikatyöhön ovat epärealistisen suuret. Kuitenkin kyseisen kokeiluryhmän olisi realistisempaa työllistyä alkuun osa-aikaisesti.

”Harmillisesti hallituksella ei ollut alusta alkaen kiinnostusta sitoutua kovin kunnianhimoiseen kokeiluun.”

– Valtakunnallisen satunnaistetun kokeilun rinnalle olisi tarvittu myös paikallisempia kokeiluja, jossa tietyn kunnan tai kaupunginosan kaikki asukkaat olisivat saaneet perustuloa. Näin olisi päästy tutkimaan myös perustulon vaikutuksia esimerkiksi työnantajien käyttäytymiseen ja yhteisölliseen toimintaan.

– Koska tutkijakonsortion työ antaa mahdollisuuden huomattavasti kunnianhimoisemmalle perustulokokeilulle kuin nyt on meneillään, toivon että meillä olisi tulevaisuudessa sellainen hallitus jolla olisi intoa toteuttaa kunnollinen perustulokokeilu. Kokeilussa voitaisiin tutkijaryhmän ehdotuksen mukaisesti testata erilaisia perustulon tasoja erilaisissa työmarkkinatilanteissa oleville ryhmille ja liittää mukaan myös paikallisia kokeiluja.

– Nykyisen kokeilun pohjalta voidaan tehdä vain hyvin suppeita johtopäätöksiä perustulon toimivuudesta, mutta pelkään että nykyisen kokeilun tulokset – mitä ne sitten ovatkaan – tulevat leimaamaan suomalaista perustulokeskustelua pitkään.

Mitä syitä näet perustulokokeilun lopettamiseen näin pian?

– Hallituspuolueiden sitoutuminen perustulokokeiluun oli alusta alkaen heikkoa, ja kokeiluun liittyi jo alkuvaiheessa hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä.

– Perustulokokeilu on myös räikeässä ristiriidassa Sipilän hallituksen kaiken muun politiikan kanssa, jossa painotus on ollut tukien leikkaamisessa ja sanktioiden lisäämisessä. On ironista että perustuloa voimakkaimmin ajaneet puolueet vihreät ja vasemmistoliitto ovat oppositiossa kun perustuloa kokeillaan.

– Perustulokokeilun aikana julkisessa keskustelussa voimistuivat puheenvuorot joissa vaadittiin enemmän vastikkeellisuutta sosiaaliturvaan ja tällaisia esityksiä tehtiin myös hallituspuolueiden taholta. En osaa sanoa tarkalleen miksi hallitus menetti kiinnostuksensa perustuloon jo ennen kuin kokeilu saatiin loppuun, eikä hallituksessa ollut kiinnostusta laajentaa kokeilua kuten aikaisemmin oli kaavailtu.

”Perustulokokeilu on myös räikeässä ristiriidassa Sipilän hallituksen kaiken muun politiikan kanssa, jossa painotus on ollut tukien leikkaamisessa ja sanktioiden lisäämisessä.”

– Näyttää kuitenkin siltä, että perustulo on tällä hetkellä ajautunut epäsuosioon. Vaikka kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa ja kannustinloukkuja poistaa, perustuloon liittyvä vastikkeettomuus herättää monissa vastustusta.

– Uskoisin että tärkein syy perustulokokeilun lopettamiselle on, että se oli alkujaankin ristiriidassa hallituksen muun politiikan kanssa. Sitoutuessaan hallitusohjelmassa perustulokokeiluun suurin osa poliitikoista tuskin edes tiesi mitä perustulo tarkoittaa.