Anna Striganova

Tuomo Grundström

Suomen esperantoliiton puheenjohtaja, vasemmistoliittolainen kunnallispoliitikko Raumalla, eläkkeellä erityisopettajan tehtävästä

Mikä teki sinusta esperantistin, Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström?

– Löysin sen poikasena. Otavan Taitokirjassa oli Vilho Setälän toimittama esperanton minikurssi, jossa oli koko kielioppi, 500 sanan perussanasto ja sananjohtojärjestelmä. Kiinnostuin siitä, että toimiiko tällainen suunnitelmakieli, joka ei ole kansalliskieli.

Missä pääsit testaamaan minikurssilla oppimaasi?

– Kirjastosta löysin Suomen Esperantoliiton lehden vanhoja vuosikertoja. Siellä oli myös esperantoksi kirjoitettuja kaunokirjoja ja käännöksiä kuten Seitsemän veljestä, jonka luin ensin esperantoksi. Harrastin myös radiokuuntelua, joten osasin etsiä radiolähetyksiä ulkomailta. Esimerkiksi Puolan radio lähetti esperantoksi ohjelmaa joka päivä.

Esperanton harrastajien järjestöt löytyivät verkostoilla ja kirjallisilla yhteyksillä. Sain myös kirjeenvaihtoystäviä Atlantin ja Siperian molemmin puolin.

Sitten 15-vuotiaana, vuonna 1968, osallistuin Ruotsin Esperantoliiton vuosijuhliin. Ne ja seuraavan vuoden maailmankongrenssi Suomessa kolauttivat poikaa. Ne löivät ikkunan auki maailmaan.

Toimitit pitkään Esperantoliiton lehteä. Nyt olet ollut liiton puheenjohtajana kymmenisen vuotta. Miksi kielestä on tullut sinulle näin tärkeä?

– Se, mikä sai minut sukeltamaan niin syvälle esperantomaailmaan, ettei sieltä ole paluuta, on – siis kielen ja sen nerokkaan järjestelmän lisäksi – juuri se, että esperantolla on luotu paljon taidetta. Kielen kauneusarvot toimivat esperantossa. Se on tuonut paljon kirjallisia löytöjä ja myös omia kokeiluja.

Esperanto elää järjestöissä ja verkostoissa.

– Ehkä myös humanistinen vasemmistolainen ajattelu löytyi paljolti juuri esperantonkielisen maailman ja kulttuurin kautta.

Paljonko esperantisteja on nykyisin Suomessa ja maailmalla?

– Suomen Esperantoliitto on pieni 300-400 jäsenen yhdistys, mutta kielen osaajia on enemmän. Maailmalla on arvioitu olevan aktiivisia kielen harrastajia noin 10 000 ja esperantoa hyvin osaavia noin satatuhatta.

Mihin esperanto on menossa?

– Se ei voi kuin olla vahvistumassa. Kansalliset kielet ovat mielestäni kansainvälisen elämän apukieliä, hätävaroja. Suunnitelmakieli taasen on aito. Ranskat, saksat ja venäjät ovat tehdas ja konttori, mutta esperanto on puutarha ja kirjasto.

Esperantistien maailmankongressi pidetään ensi kesänä Lahdessa, mitä odotat siltä?

– On tärkeää, että johtoelimiin tulee paljon realismia, näkemys siitä, miten esperanto ja sen nykyiset mahdollisuudet saadaan enemmän käytäntöön.

Tuomo Grundström

Suomen esperantoliiton puheenjohtaja, vasemmistoliittolainen kunnallispoliitikko Raumalla, eläkkeellä erityisopettajan tehtävästä


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 28 €/3 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.