Lehtikuva/Mohamad Abazeed

Entisistä diktaattoreista on tullut EU:lle kumppaneita.

Eurooppalaiset johtajat, Suomen sisäministeri Kai Mykkänen mukaan luettuna, suunnittelevat täyttä häkää Pohjois-Afrikkaan pystytettäviä leirejä, joihin Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat ja muut siirtolaiseksi voitaisiin pysäyttää.

Yksikään Pohjois-Afrikan maista ei ole ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, mutta jos neuvotteluja on käynnissä, niiden keskiössä on todennäköisemmin raha kuin turvapaikanhakijat.

Euroopassa on perinteisesti oltu ylpeitä ihmisoikeuspolitiikasta. Seitsemän vuotta sitten Euroopan johtajat hurrasivat arabikevääksi kutsutulle tapahtumaketjulle, joka käynnistyi Tunisiasta. Puhetta diktaattorien syrjäyttämisestä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta riitti.

Nyt EU:n johtajat ovat valmiita tekemään yhteistyötä parjaamisensa diktaattorien kanssa, vaikka nämä ovat kuluneiden vuosien mittaan loukanneet kansalaistensa oikeuksia enemmän kuin ennen kansannousuja.

Nyt EU:n johtajat ovat valmiita tekemään yhteistyötä parjaamisensa diktaattorien kanssa, vaikka nämä ovat kuluneiden vuosien mittaan loukanneet kansalaistensa oikeuksia enemmän kuin ennen kansannousuja. Libyassa, jossa diktaattori saatiin hengiltä, kumppaneiksi on tarjolla liuta uusia.

The Economist ruotii Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa, jossa ihanteet ja käytännöt ovat etääntyneet kauaksi toisistaan. EU:n johtajien tulkinnat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteesta osoittavat, että ihmisoikeudet ovat siirtyneet unionin prioriteettilistalla monta pykälää alaspäin.

ILMOITUS

Syyriassa Bashar al-Assad näyttää edelleen olevan vahvoilla. Arabikevät levisi Syyriaan alkuvuodesta 2001 ja pian maassa sodittiin jo keinoja kaihtamatta. Seuraavana vuonna ihasteltiin Syyrian opposition suunnitelmia ja al-Assadin lähdön uskottiin olevan vain ajan kysymys.

Nyt Syyrian sodassa on kuollut satojatuhansia. Rajojen yli on UNHCR:n mukaan paennut 5,6 miljoonaa ihmistä, maan sisäisiä pakolaisia on miljoona enemmän. Vangitsemiset, kidutukset ja katoamiset jatkuvat, eikä niihin ole viaton yksikään sodan osapuolista.

Euroopassa päättäjät keskustelevat siitä, olisiko syyrialaisten pakolaisten jo aika palata kotimaahansa. Venäläisten tarjous kotiuttaa pakolaisia rakennusmateriaaleja ja rahaa vastaan on herättänyt kiinnostusta Euroopassa.

Saksalaiset ja tanskalaiset poliitikot ovat jo käyneet tutustumassa tilanteeseen Syyriassa selvittääkseen, joko pakolaiset voisivat palata turvallisesti. Saksalaisen maahanmuuttovastaisen Alternative für Deutchland -puolueen mukaan turvallista on.

Niin ikään vuonna 2011 EU auttoi Libyaa diktatorisesti hallinneen Muammar Gaddafin syrjäyttämisessä. Nyt maa on kaaoksessa, ja Euroopan unioni on saanut neuvottelukumppaneikseen joukon sekalaisia sotapäälliköitä.

Italia on maksanut libyalaismilitanteille, jotka ovat ”huolehtineet pakolaisista” muun muassa sulkemalla heidät epäinhimillisiin olosuhteisiin. Raiskaukset ja kidutukset ovat vangituille arkipäivää.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin mielestä Libyassa taistelevien osapuolten tulisi järjestää vaalit, jotka hänen mielestään toisivat rauhan maahan ja pitäisivät turvapaikanhakijat pois Euroopasta. EU:n vaalitarkkailijat ovat ilmoittaneet, että vaalien tarkkaileminenkin Libyan oloissa olisi liian vaarallista.

Vuonna 2016 EU sopi Turkin jatkuvasti syvemmälle diktatuurin etenevän presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa siitä, että Turkki rajoittaa Eurooppaan Välimeren yli pyrkivien siirtolaisten määrää. Yhteistyöstä maksettiin 6 miljardia euroa ja muutamille turkkilaisille myönnettiin viisumivapaa pääsy Euroopan unioniin.

Erdoğan on vaalivoittonsa jälkeen työntänyt Turkkia vauhdilla kohti diktatuuria, vanginnut vastustajiaan ja syössyt maan valuutan syöksykierteeseen.

Kesäkuussa Egyptin parlamentin puhemies Ali Abdel Aal vei delegaationsa Brysseliin. Egyptissä on tuhansia poliittisia vankeja ja toimittajien vangitsijana se on kolmanneksi ahkerin maailmassa. Ali Abdel Aalin mukaan sulkemalla bloggaajia ja aktivisteja lukkojen taakse tukitaan kriittiset suut ja taataan näin maalle isommat tulot turismista.

Luonnollisesti käytössä on myös pelote: Ali Abdel Aal on varma siitä, että EU:lle kansannousu Egyptissä olisi kauhistus, 97 miljoonan asukkaan maasta riittäisi pakolaisia pitkäksi aikaa.