Näin budjetin valmistelu etenee
Valtiovarainministeriö julkaisi oman ehdotuksensa 9. elokuuta
15.–16. elokuuta: Muut ministeriöt neuvottelevat VM:n kanssa
28.–29. elokuuta: Hallituksen talousarvioneuvottelu
17. syyskuuta: Talousarvioesityksen käsittely ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäseneltä Kari Uotilalta ei heru kiitosta valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiehdotukselle. Vasemmistoliiton kansanedustaja nostaa esiin sen, että budjettiin on tulossa erittäin mittava pudotus perusväylänpidon määrärahoihin.
– Perusväylänpidon rahoitus putoaa noin 400 miljoonaa. Entisaikaan nämä rahat otettiin kehittämishankkeista, nyt kehittämishankkeisiin ei palauteta mitään. Mitään uusia väyläinvestointeja tähän ei sisälly, Uotila kommentoi Kansan Uutisille lentokentältä, jolta hän oli lähdössä valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston työmatkalle Pohjois-Savoon.
Pieni leikkaus ollaan tekemässä myös joukkoliikenteen määrärahoihin. Tämä vie Suomea väärään suuntaan.
– Tämä tarkoittaa, että kun liikenteen ilmastotavoitteiden mukaan pitäisi voimakkaasti kasvattaa joukkoliikenteen lisäämistä, niin ei tämä ensi vuoden budjetti mitään signaalia siihen anna. Tästä puuttuu tulevaisuuteen suuntautuminen.
Uotila huomauttaa, että liikenneinfrastruktuuriin sijoittaminen on tulevaisuusinvestointi siinä missä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus.
– Verrattuna Ruotsiin meidän liikenneinfraan satsaaminen on lastenkengissä. Jos me aiomme 10–20 vuoden tähtäimellä saada talouteen isku- ja kilpailukykyä, niin kyllä liikenneinfran pitää toimia.
Tämän lisäksi Suomen pitäisi saada aikaan suuria leikkauksia liikenteen aiheuttamiin päästöihin.
– Ne edellyttävät liikenteessä ihan uusia tuulia, jotta liikenteeseen kohdistuvaan päästövähennystavoitteeseen pystytään vastaamaan.
Tunnin juna vielä kaukana
Budjettiehdotuksessa on tosin mainittu Helsinki–Turku- ja Helsinki–Tampere-välin suuret ratahankkeet. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että junat kulkisivat kaupunkien välillä tunnissa.
– Näiden aikaansaaminen tulee kyllä kestämään. Enemmän tämä oli tällaista sielunhoitoa tässä hetkessä, että annettiin vinkkejä tässä budjetin yhteydessä, että edistetään näitä tunnin juna -hankkeita, Uotila kommentoi.
Hän lisää, että itse rakentaminen vaatii myös paljon rahaa.
– Saadaanko sitä yksityiseltä puolelta tai jollain muulla rahoitusmallilla, hän pohtii.
Hallituksen verolinja väärä
Orpon kaavailemat tuloveronkevennykset eivät myöskään saa Uotilalta kiitosta. Niitä perustellaan niin kutsutun kilpailukykysopimuksen palkansaajille aiheuttamilla kustannuksilla.
– Kun tuloveronkevennyksiä jatketaan, se tarkoittaa sitä, että indeksileikkausten kohteeksi joutuneet pienituloiset maksavat kikyn kustannukset. Kikyssä työntekijöille siirrettiin työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Jotta tämä saadaan kompensoitua, tehdään tuloveronalennuksia, Uotila sanoo.
”Pohjoismaisen hyvinvointimallin taustalla on riittävä veroaste”
Ylipäänsä hallituksen ajama ideologinen verojen keventäminen on linjana väärä, Uotila sanoo. Jatkuva leikkaaminen vaarantaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
– Pitäisi rohkeasti katsoa, että pohjoismaisen hyvinvointimallin taustalla on riittävä veroaste, riittävän laadukkaat julkiset palvelut ja riittävä satsaaminen osaamiseen. Tämä on suurena linjana väärä.
Uotila kaipaakin sitä, että eduskuntavaalikeskusteluissa verotus nousisi yhdeksi teemaksi.
– Vaikka sananlaskun mukaan verot kansan verta juovat, niin kyllä ne samalla hyvinvointivaltion luovat.
Verolinjauksilla on myös ollut osansa siinä, että valtion ensi vuoden budjetti on vahvasta talouskasvusta huolimatta hyvin alijäämäinen. Tilastoa kaunistaa Suomen vientiluoton tekemä peräti 1,5 miljardin ennenaikainen maksu valtiolle. Ilman sitä budjettialijäämä olisi 3,2 miljardia.
– Ensi vuoden budjetti on enemmän alijäämäinen kuin tämän vuoden budjetti, jos otetaan huomioon tämä ennenaikainen palautus.
Näin budjetin valmistelu etenee
Valtiovarainministeriö julkaisi oman ehdotuksensa 9. elokuuta
15.–16. elokuuta: Muut ministeriöt neuvottelevat VM:n kanssa
28.–29. elokuuta: Hallituksen talousarvioneuvottelu
17. syyskuuta: Talousarvioesityksen käsittely ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa