Hallitus julkisti tänään esityksensä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Esitys on menossa loppusyksystä eduskunnan käsittelyyn. Eläinsuojelujärjestöt ovat esitykseen tyytymättömiä.
– Mikäli laki hyväksytään tällaisenaan, sitä ei voi mitenkään kutsua moderniksi eläinsuojelulaiksi, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.
– Laki mahdollistaa edelleen tuotantoeläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen sekä turkistarhauksen jatkumisen. Nämä ovat vakavia puutteita ja olemme pettyneitä lakiin näiltä osin, Pulli kommentoi.
Taloudelliset syyt ovat menneet eläinten hyvinvoinnin edelle.
– Hallituksella oli tilaisuus toimia sivistyneen yhteiskunnan tavoin ja alkaa kohdella kaikkia eläimiä niiden tarpeita kunnioittaen ja kuunnella kansalaisten tahtoa paremmasta eläinten suojelusta. Nyt tämä tilaisuus ollaan hukkaamassa.
Parsinavetat pysyvät
Laki ei kiellä parsinavettoja siirtymäajallakaan, mikä oli yksi järjestöjen vaatimuksista. Jatkossa nautoja saa pitää 9 kuukautta vuodessa parteen kiinnitettynä.
Kati Pulli kertoo SEY:n tehneen kovasti töitä sen eteen, että jollei parsinavetoita kielletä, parressa pidettäville naudoille taattaisiin ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus. Sekään ei esityksessä toteudu, mitä Pulli pitää suurena puutteena.
– Eläinten liikkumista saa jatkossakin muutenkin voimakkaasti rajoittaa, sillä laki sallii myös sikaemakoiden pitämisen liikkumisen estävässä häkissä pitkiä aikoja kerrallaan.
Turkistarhausta ei rajoiteta
Myöskään turkistarhaukselle ei olla asettamassa rajoitteita, vaikka eurooppalainen suuntaus on kohti turkistarhauksen lakkauttamista.
Lisäksi moni esitykseen kirjattu parannus toteutetaan siirtymäajalla. Esimerkiksi sikaemakoiden pito tiineytyshäkeissä yli 8 vuorokauden ajan kielletään esityksessä 15 vuoden siirtymäajalla.
Pulli pitää siirtymäaikoja kohtuuttoman pitkinä, erityisesti kun lain valmisteluaika on pitkä.
– Laki tulee voimaan näillä näkymin vasta vuonna 2021, joten siirtymäaikoja olisi mielestämme vastaavasti lyhennettävä, sanoo Pulli.
Valopilkkuina jatkuva vedensaanti
ja koirien rekisteröintipakko
Hallitus esittää, että nisäkkäille ja linnuille taataan jatkossa jatkuva vedensaanti.
Vaatimusta kissojen ja koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä ei esitykseen ole kirjattu, mutta koirien osalta tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tullaan säätämään pakolliseksi erillisellä lailla.
Kissojen kohdalla laki säädetään mahdollisesti myöhemmin.
– Saimme jatkuvan vedensaannin sekä koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin mukaan lakivalmisteluun sitkeän kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tuloksena. Tämä on kiitettävä asia.
– Vedensaannin kohdalla tehdään kuitenkin myös poikkeuksia ja esimerkiksi turkiseläimillä vaatimus koskee vain siitoseläimiä, eli ei suurinta osaa turkiseläimistä, kommentoi Kati Pulli.
Laki etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Pullin mielestä siihen on tehtävä merkittäviä muutoksia ennen sen hyväksymistä.
– Kansalaisten ja eläinten hyvinvointitutkijoiden näkemykset erityisesti eläinten liikkumismahdollisuuksien osalta on esityksessä suurelta osin sivuutettu. Taloudelliset syyt ovat menneet eläinten hyvinvoinnin edelle. Yli 100 000 kansalaista on ilmaissut tukensa päätavoitteillemme, joista näyttää toteutuvan vain osa, Pulli sanoo.