Maa- ja metsätalousministeriö esitteli keskiviikkona hallituksen uudet linjaukset eläinten hyvinvointilaista. Ensimmäinen lakiluonnos keräsi lähes 400 lausuntoa. Hallitus on ottanut lausunnot huomioon vain osittain.
Tilaisuudessa kerrottiin, että lausuntokierroksella on kiitelty sitä, miten eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Samalla lausunnoissa on kuitenkin kritisoitu sitä, ettei ehdotukseen sisälly parsinavetoiden, porsitushäkkien eikä turkistarhauksen kieltoa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto kritisoi hallituksen luonnosta kesällä.
Parannukset eivät riitä
Hallitus linjasi palautteesta huolimatta, ettei parsinavetoita, porsitushäkkejä eikä turkistarhausta kielletä.
Jo alkuperäisessä lakiluonnoksessa todetaan, että eläinten pitää saada toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Myös Animalia on vaatinut uusittavaan lakiin esimerkiksi parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltoa.
– Nämä ovat suurimpia hyvinvointiparannuksia, joita sekä eläinjärjestöt, asiantuntijat että lukuisat tutkimukset ovat puoltaneet. Sen sijaan, että tehtäisiin kerralla kunnollinen laki, hallitus tuo nyt esiin parannuksia, jotka eivät riitä näin ison ja pitkän lakiuudistustyön lopputulokseksi, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.
Muutoksia moneen suuntaan
Muutoksia on kuitenkin tulossa, hyvässä ja pahassa. Hyvää on parsissa elävien lypsylehmien ja hiehojen jaloittelun lisääminen 60 päivästä 90 päivään. Lisäksi vapaaporsitukseen siirtymistä tuettaisiin jatkossa enemmän.
– Parsissa elävien lypsylehmien jaloittelu voisi hallituksen linjauksen mukaan tapahtua myös talviaikaan. Ulkoilun lisääminen talvisin on lähtökohtaisesti hyvä asia. Kirjaus kesäajan laiduntamisesta ja jaloittelusta jäisi kuitenkin kokonaan pois, mikä vaikeuttaa ulkoilun valvontaa ja saattaa vähentää nautojen varsinaista laidunnusta, kertoo Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.
– Lisäksi sikojen tiineyshäkkien kieltoon tulisi edelleen liian pitkä 15 vuoden siirtymäaika ja kaiken lisäksi häkin käyttö olisi sallittu 8 vuorokauden ajan tiineytyksen yhteydessä edellisen luonnoksen 4 vuorokauden sijaan. Eli sen lisäksi, että kiellolle olisi edelleen pitkä siirtymäaika, tiineytyshäkkejä koskevaa kohtaa on eläinten näkökulmasta heikennetty.
Juomaveden kohdalla hallitus on huomioinut lausuntokierroksella saadun palautteen, mutta ei aio tuoda sitä toteutuksen asteelle riittävän tehokkaasti.
– Hallitus on linjannut, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa niillä on oltava jatkuva mahdollisuus juoda vettä. Kuitenkin esimerkiksi turkiseläinten kohdalla vaatimus koskisi vain siitoseläimiä, eli suurin osa turkiseläimistä jäisi edelleen tämän ulkopuolelle. Lisäksi vaatimus ei koskisi rekikoiria eikä ns. igluvasikoita. Tässä kohtaa siis jotain parannusta on haettu, mutta lopputulos ei riitä, Kivelä huomauttaa.
Koirille tunnistusmerkintä, kissoille ei vielä
Tiedotustilaisuudessa myös kerrottiin, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä tullaan säätämään erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä, mikä on tervetullut muutos lainsäädäntöön. Kissoja rekisteröinti ei kuitenkaan koskisi ainakaan tällä erää.
Eläinlakiesitykseen annettiin ennätysmäärä, vajaat 400 lausuntoa. Se kertoo paljon suomalaisten asenteista eläimiä kohtaan ja tahdosta saada eläimille aidosti niiden hyvinvointia parantava laki.
– Eläinten oikeuksien puolesta puhuvien tahojen, niin järjestöjen kuin yksityishenkilöidenkin, vuosien työ näkyy annetuissa lausunnoissa. Vaikka hallitus ei ole huomioinut niitä kunnolla, niillä on ollut merkittävä vaikutus lakiprosessin eri vaiheissa. Vaadimme, että kansalaisia kuunnellaan ja kriittiset lausunnot myös isoissa kysymyksissä huomioidaan. Lain eduskuntakäsittelyssä on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaa, hallitus on sen velkaa aktiivisille kansalaisille, Lahtinen toteaa.