Jarmo Lintunen

Hallitus esittää muutosta irtisanomisperusteisiin

Työsopimuslakia muutettaisiin alle 20 työntekijän yrityksissä.

Irtisanomisperusteena pidettäisiin aikaisemmin säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista.

Tai epäasiallista käyttäytymistä, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa.

Näiden lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.

Esityksestä on menossa lausuntokierros, lausuntoaika päättyy 16.8. Lopullinen hallituksen esitys mennee arviointineuvostoon.

Hallituksen ajama alle 20 työntekijän yrityksiin kohdistuva irtisanomissuojan heikennys syrjii etenkin naisia.

Hallitus pyrkii vielä viime metreillä muuttamaan työelämän pelisääntöjä. Se on vienyt ay-liikkeen lujasta vastustuksesta huolimatta eteenpäin irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä.

Päätös tästä tehtiin kehysriihessä huhtikuussa. Hallitus on jo joutunut hautaamaan toisen samasta riihestä pullahtaneen sammakon. Se esitti nuorten kolme kuukautta työttömänä olleiden palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin ilman mitään perusteita.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutola pitää hallituksen aikomusta irtisanomissuojan heikentämisestä täysin ideologisena.

– Tässä ei ole kyse muusta kuin hallituksen ideologisista ja sisäisistä paineista tehdä työelämän muutokset viime metreillä. Vastustamme niitä kaikin tavoin, sanoo Huutola.

Isojen työelämämuutosten estäminen on Huutolan mukaan kiinni seuraavasta hallituksesta.

– Tämä hallituksen esitys alle 20 työntekijän yritysten irtisanomissuojasta kohdistuu nuoriin naisiin, ja on etenkin naisia syrjivä. Se kohdistuu myös palvelusektoriin, muistuttaa Huutola.

Työpaikkoja ei synny heikentämisten kautta

– Mitään näyttöä tai faktoja ei ole näiden perusteiden tueksi, myöskään kansainvälisten tutkimusten mukaan irtisanomiskynnys ei ole Suomessa erityisen korkea, sanoo Huutola.

Hän painottaakin, että hallitus on Suomen Yrittäjien asialla.

– Nyt on mielikuvilla luotu ongelma, jolla ei ole paremman työllisyyden kannalta mitään tekemistä. Tämä on Suomen Yrittäjien ajama asia, joka näyttää politisoituneen. Sen lisäksi kohdistuu vielä syrjivästi naisvaltaisiin työpaikkoihin.

– Hallituksen olisi järkevää perua tämä. Muutoin SAK tulee varmasti järjestämään työmarkkinaselkkauksia, summaa Huutola.

Sekä Etlan tutkija Antti Kauhanen että Palkansaajantutkimuslaitoksen tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen toteavat asiasta antamissaan lausunnoissa, ettei irtisanomissuojan heikentäminen luo työpaikkoja tai lisää työllisyyttä.

Irtisanomiskynnys jo keskimääräinen tai heikompi

Kauhanen huomauttaa, että suomalainen irtisanomissuoja on eurooppalaista keskitasoa tai heikompi. Vakituisten työntekijöiden kollektiivinen irtisanomisturva on OECD-maiden ja EU-maiden keskitason alapuolella. Vain Isossa-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa on heikompi suoja.

Määräaikaisten suhteiden säätelyssä Suomi sijoittuu OECD-maiden keskitason alapuolelle. Henkilökohtainen irtisanomissuoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa.

”Pärstäkerroin” irtisanomisiin

Joissain arvioissa on nostettu esiin, että irtisanominen perustuisi aikaisempaa useammin ”pärstäkertoimeen”. SAK:n yhteenvedossa todetaankin, että ”esitettyä uutta irtisanomisperustetta ei esityksessä kuvata perusteellisesti, vaan jätetään irtisanomisperusteen määrittely oikeuskäytännön varaan”.

Lakipykälän muotoilut ovat varsin ympäripyöreitä ja jättävät tulkinnanvaraa. SAK:n arviossa todetaankin, että ”esitys loukkaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta asettamalla työntekijät eriarvoiseen asemaan irtisanomissuojan ja työttömyyspäivärahan suhteen työnantajayrityksen koon perusteella.

Hallitus esittää muutosta irtisanomisperusteisiin

Työsopimuslakia muutettaisiin alle 20 työntekijän yrityksissä.

Irtisanomisperusteena pidettäisiin aikaisemmin säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista.

Tai epäasiallista käyttäytymistä, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa.

Näiden lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.

Esityksestä on menossa lausuntokierros, lausuntoaika päättyy 16.8. Lopullinen hallituksen esitys mennee arviointineuvostoon.