Lehtikuva/Yasin Akgul

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan vaikutukset olisivat odotettua pienemmät.

Turkin liiran syöksy voi vaikuttaa koko Euroopan unioniin, mutta Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota tuntuu ennakoitua vähemmän. Maailman talouden vaikutuksia Suomeen pohdittiin tiistaina Palkansaajien tutkimuslaitoksen Hyytyykö ulkomaankauppa – miten käy Suomen talouskasvun? -paneelissa.

Kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta huomautti, että Turkki voi olla EU:lle ensi vuonna suuri murheenkryyni, jos talous lähtee laskusuuntaan.

Turkin merkitys EU:lle on ennen muuta poliittinen, sillä Turkille on maksettu pakolaisten pitämisestä alueellaan. Jollei maalla ole siihen enää taloudellisia edellytyksiä, unionilta voidaan vaatia enemmän satsauksia tai rajat avataan.

Turkin merkitys EU:lle on ennen muuta poliittinen, sillä Turkille on maksettu pakolaisten pitämisestä alueellaan.

Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta BOFIT:sta totesi, että Turkin liira oli laskussa jo ennen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa käytyä sanasotaa. Liiran lasku vauhdittui maanantaina, kun Yhdysvallat nosti Turkkiin kohdistuvat metallien tuontitullit kaksinkertaisiksi.

Kaupankäynnissä Turkin liiran alamäki vaikuttaa etenkin sen tärkeisiin kauppakumppaneihin Kreikkaan ja Venäjään. Kansainväliset sijoittajat alkavat etsiä korvaavia sijoituskohteita mm. Argentiinasta ja Venäjältä.

ILMOITUS

”Yhdysvallat rajautuisi ulkopuolelle”

Yhdysvaltain ja Kiinan mahdollinen kauppasota vaikuttaisi panelistien mukaan Suomen talouteen vain vähän. Vaikka tullit nousisivat tuplaten, niiden vaikutus kansantalouteemme olisi prosenttiyksikön luokkaa.

Professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ennakoi, että kahden mahtivaltion kauppasodasta huolimatta globaali talous toimisi edelleen. Tosiasiassa Yhdysvallat vain rajautuisi ulkopuolelle.

Kaakkois-Aasian talousalueella Kiinalla on suuri merkitys. Se voi halutessaan siirtää tuotteiden loppuvalmistuksen johonkin toiseen maahan ja kiertää näin Yhdysvaltain asettamat tuontitullit.

Seminaarissa todettiin, että tuotteiden valmistusketjut ja yhtiöiden omistusjärjestelyt ovat nykyisin pitkät ja monipolviset. Niihin eivät pure perinteiset kauppasodan keinot tuontitulleineen.

Haaparanta viittasi kansainväliseen tutkimukseen, jonka mukaan muut keinot ovat tehokkaampia. Esimerkiksi tuotteille asetetut standardit esim. terveydenhuollossa toimivat tehokkaammin kuin tuontitullit.

Suomi kärsisi WTO:n hajoamisesta

Maailman kauppajärjestön WTO:n rapautuminen olisi Suomelle hankala asia. EK:n Turtiainen muistutti, että WTO:n myötä kansainväliselle kaupalle on saatu jonkinlaiset säännöt.

Jos WTO hajoaa tai sen arvovalta murenee Yhdysvaltain mahdollisen eron tai säännöistä piittaamattomuuden takia, globaaleilla markkinoilla pienten valtioiden ääni jäisi kuulumattomiin.

– Palattaisiin tilanteeseen, että maailman kaupasta päättävät maat, joilla on eniten valtaa. Ei mentäisi sääntöjen mukaan.

Professori Haaparanta toivoi WTO:n roolin muuttuvan valvojaksi. Hän luottaa globaaleja kauppasopimuksia enemmän alueellisiin kauppasopimuksiin, kuten Tyynenmeren alueen valtioiden kauppasopimukseen. Tällaiset sopimukset vähentävät alueen konflikteja, koska maiden pitää vaalia yhteistä kauppa-aluettaan.

– Paraikaa maailmassa on paljon konflikteja, joista osa on eskaloitumassa. Monenkeskisissä sopimuksissa maa löytää uuden kumppanin, vaikka se lopettaisi kaupankäynnin jonkin toisen kanssa. Alueelliset järjestelmät vähentävät konflikteja.