Lyhennetty työaika lisää yrityksen tulosta, työntekijöiden jaksamista ja sitoutumista työpaikkaan, toteavat useat työelämän tutkijat.
Tuoreimpana Uudessa-Seelannissa, vakuutus- ja rahoituslaitos Perpetial Guardian lyhensi työviikon neljäpäiväiseksi.
Yrityksen 240 työntekijää siirtyivät kokeiluluontoisesti nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla. Kokeilun seurantatutkimuksen mukaan työntekijöiden stressi väheni, tehokkuus nousi ja tyytyväisyys sekä luottamus työnantajaan kasvoivat.
Yrityksen omistajan Andrew Barnesin mukaan kokeilu jatkuu, jos työntekijät pysyvät uudessa työtahdissaan.
Ruotsissa Toyotan huoltokeskuksessa kokeiltiin vuonna 2004 kuuden tunnin työpäivää. Tulokset olivat niin hyvät, että lyhennetyn työajan malli vakiinnutettiin.
Saksa solmi mullistavan työehtosopimuksen
Saksassa teollisuuden ammattiliitto IG Metall solmi vuoden alkupuolella työehtosopimuksen, jota kansainvälisesti luonnehditaan mullistavaksi.
3,9 miljoonan jäsenen järjestö sai läpi vaatimuksensa 28-tuntisesta työviikosta kahdeksi vuodeksi.
Uusi työehtosopimus vastaa nuoren sukupolven uudenlaiseen käsitykseen arjesta, jossa vapaa-aika ja perheen kanssa vietetty aika on yhä merkityksellisempää.
Yrittäjiltä tyrmäys työajan lyhentämiselle
Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvojan Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula tyrmää järjestelmällisen työajan lyhentämisen.
Hänen mielestään hyvä tulos tavoitetaan paremmalla johtamisella ja työpaikkakohtaisilla työaikajoustoilla, tarpeen tullen työehtosopimuksesta poiketen.
– Työaikaratkaisujen pitää olla yrityksen tuloksen kannalta järkeviä.
”Tuottavuus on avainsana”
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko toteaa, että tuottavuus on työaikajärjestelyissä avainsana.
– Pitkän ajan tähtäimellä työaikojen pitäisi lyhentyä. Työajan lyhentämisellä on mahdollista alentaa työttömyyttä, kun työtä jaetaan uudelleen, Kokko toteaa.
Kilpailukykysopimusta asiantuntija pitää pienenä poikkeamana nykyisessä kehityksessä.
– Ansiotulot säilyvät ennallaan, jos työn tuottavuus kasvaa vastaavasti. Työntekijää pitäisi palkita työsuorituksesta. Oleskelu työnantajan osoittamassa paikassa ei silloin ole tärkein mittari.
Toimihenkilöt toivovat tehokkaampaa työtä
Toimihenkilöiden ammattiliitto Pron kyselyn mukaan suuri osa jäsenistöstä toivoo lyhennettyä työaikaa.
– Syinä ovat työn ja vapaa-ajan helpompi yhdistäminen sekä parempi työstä palautuminen. Vapaa-ajan koetaan olevan entistä tärkeämpää, kertoo Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen.
Kyselyn tulosten mukaan sopiva työviikko on pituudeltaan 35 tuntia tai vähemmän. Jäsenten mukaan lyhennetty työaika mahdollistaisi töiden tekemisen entistä tehokkaammin. Nyt tehokkuutta syövät esimerkiksi huonosti järjestetyt kokoukset ja toimimattomat laitteet.
Ylikuormittuminen haittaa työtehoa.
– Pro suhtautuu myönteisesti työajan lyhentämiseen. Työajan lyhentäminen voisi lisätä työllisyyttä, kun työ jaettaisiin oikeudenmukaisemmin. Nyt on tilanne se, että toisilla on liian vähän töitä ja toisilla liian paljon, Luukkanen pohtii.
Aina työaikalyhennys ei tuota
Göteborgilaisessa vanhainkodissa kokeiltiin hoitajien ja lääkärien kuusituntista työpäivää kahden vuoden ajan. Kokeilua ei jatkettu, sillä vanhainkodin henkilöstökustannukset nousivat 22 prosenttia sijaisten palkkaamisen vuoksi. Vaikka kustannusten nousu oli arvioidusta vain puolet, kokeilu lopetettiin.
Kokeilun tuloksena havaittiin henkilöstön sairaslomien vähentyneen ja työtyytyväisyyden nousseen.