UP/Tiina Tenkanen

Asuntorakentamisen odotetaan palaavan niin sanottuun normaalin kantaan. Uusia rakennuslupia on myönnetty alkuvuonna vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kasvukeskuksissa vuokra-asunnoista on edelleen pulaa.

Paljonko uusia vuokra-asuntoja tarvitaan, Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita?

– Pelkästään pääkaupunkiseudulle tarvitaan 20 000 asuntoa. Luvussa ovat mukana sekä korkotuetut että muut vuokra-asunnot. Niiden lisäksi tarvitaan omistusasuntoja, jotta asumisen hinta ei nouse liian korkeaksi. Lisäksi asuminen vie useimmilta suurimman osan tuloista.

Julkisuudessa on vaadittu, että uusien asuntojen esteettömyysvaatimuksista tulisi joustaa, jotta asuntojen hintaa saataisiin alas. Mitä mieltä Vuokralaiset on tästä?

– On hyvä, että uusilta asunnoilta vaaditaan esteettömyyttä. Asujallekin voi käydä haveri, jolloin saattaa tarvita hissiä ja leveämpiä kulkuväyliä. Kuitenkin huonetiloista pitäisi tehdä joustavat siten, että esimerkiksi esteettömyyttä varten suunnitellusta 6–8 neliön kylpyhuoneesta osan voisi muuttaa säilytystiloiksi.

Eivätkö joustavat sisätilat nostaisi asuntorakentamisen hintaa?

ILMOITUS

– On mielekkäämpää tarjota asukkaalle toimivat sisätilat kuin tekniikkaa, jota ei välttämättä tarvita.

– Seinissä ja rakenteissa on paljon erilaisia mittareita ja antureita. Olisi hyvä selvittää, käytetäänkö niihin kalleinta tekniikkaa vai riittäisikö keskihintainen.

Kuinka hyvin kunnat osaavat kaavoittaa asuntorakentamista?

– Valtaosa kunnista on ymmärtänyt, että asumista varten pitää olla kaavoitusvaranto. Jollei valmiiksi kaavoitettuja alueita ole, rakentaminen viivästyy vuosia mahdollisten valitusten myötä. Toki kunnat voisivat olla kaavoituksessa joustavampia.

Millä tavoin kaavoitus voisi olla joustavampaa?

– Kaavoittaja on vahva vallankäyttäjä. Hän voi päättää rakennuksen väreistä, ikkunoiden ilmansuunnista ja vaikka kaiteiden rakenteesta. Jos rakennuttaja haluaa muutoksia kaavoitukseen, niiden saaminen kestää pitkään. Kaavoitukseen tarvitaan väljyyttä.

– Suomessa voitaisiin siirtyä kumppanuuskaavoitukseen. Siinä kaavoittaja, rakennuttaja ja urakoitsija arvioivat yhdessä, minkälainen rakennus paikalle sopii.

Pitäisikö kaavoituksen olla täysin vapaata?

– Ei. Meillä on Euroopassa esimerkkejä alueista, joissa rakentaminen näyttää täysin villiltä. Kaupunkikuvan yhtenäisyyttä on hyvä vaalia.