Työministeri Jari Lindström (sin.) vahvistaa Kuntalehdelle alueellisten työllisyyskokeilujen päättyvän tämän vuoden lopussa. Kokeilujen lopettaminen on herättänyt närää, koska niistä on saatu hyviä kokemuksia.
Lindström perustelee kokeilujen päättyvän alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti eikä uusia asiakkaita ohjata palveluun enää syyskuun lopun jälkeen. Kokeilut alkoivat vuosi sitten elokuussa.
– Nykyisissä kokeiluissa kunnille on siirretty vastuu julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta. Maakuntamallissa kunnalla ei tällaista roolia ole, perustelee Lindström Kuntalehdelle.
Ministeri Lindströmiltä ei heru muuta kuin sympatiaa onnistuneiden työllisyyskokeilujen jatkamiselle.
Vehviläinen: Hallituksen asia päättää työllisyyskokeiluista
Hallituksessa on erilaisia näkemyksiä kokeilujen jatkamisesta. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on sanonut viime viikolla Joensuussa Kuntapäivillä, että ”hänkään ei pidä hyvänä välivaihetta kokeilujen päättymisen ja uudistuksen voimaantulon välissä”.
Hallitus on myllertämässä perusteellisesti TE-palvelut maakuntien perustamisen myötä. Vehviläinen on sanonut, että hallituksen on yhdessä päätettävä kokeilun jatkumisesta.
Ellei koko hallitus, niin ainakin keskustalainen kuntaministeri on eri kannalla kuin sinisten Lindström. Myös Kuntaliitossa on vaadittu aktiivisesti työllisyyskokeilujen jatkamista vedoten hyviin kokemuksiin.
Kokeilun päättyminen maakuntien perustamisen ollessa vielä epävarmaa heittäisi työttömät TE-keskuksiin odottelemaan.
Kokeilua jatkettava vuoden 2020 loppuun saakka
Kokoomustaustainen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen vaati Joensuussa viime viikolla alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun asti.
Koskisen mukaan päätös on tehtävä viimeistään budjettiriihessä. Hän ihmetteli, että jostain syystä työttömät halutaan palauttaa TE-toimistoihin odottelemaan maakuntauudistusta.
– Tukea ja kiitosta kokeiluista satelee kaikkialta yli puoluerajojen – ja mikä tärkeintä, asiakkaiden palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista, Koskinen ihmetteli.
Jo aiemmin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kirjoitti blogissaan:
– Olisi täydellistä hölmöläisten hommaa purkaa hyvin toimivat kokeilut. Se aiheuttaisi hallinnollisen hässäkän ja vaikeuttaisi asiakkaiden asemaa.
Erikoiseksi päätöksen lopettaa onnistunut kokeilu tekee sekin, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on asettanut kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla kolmen kansliapäällikön koplan arvioimaan tehtyjä työllistämistoimia ja esittämään budjettiriiheen uusia keinoja vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi.
Tampereen ylipormestari kehuu tuloksia
Tampereen pormestari Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampereen kokeilussa työttömien aktivointiaste oli kokeilun alkaessa elokuussa 2017 noin 17 prosenttia. Kymmenessä kuukaudessa eli toukokuun 2018 loppuun mennessä aktiivisuusaste oli noussut noin 37 prosenttiin.
– Pirkanmaan työllisyyskokeilussa kehitetyt hyvät mallit on saatava jatkumaan. Tämän mahdollistava lainsäädäntö olisi saatava pikavauhtia eteenpäin, esitti Lyly eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle viime viikolla.
Työtön hyppää järjestelmästä toiseen
Kokeilun päättyminen hallituksen päättämässä ajassa hyppyyttää pitkäaikaistyöttömiä lyhyen ajan sisällä kolmessa eri järjestelmässä.
Ensin työtön on siirtynyt aiemmasta tilanteesta kokeiluun. Kokeilun loppuessa työtön joutuu siirtymään takaisin aikaisempaan odottelemaan kolmatta – eli maakuntamallin mukaisia palveluja.
Kokeilulla on pyritty pienentämään kuntien Kelalle pitkäaikaistyöttömistä maksamaa niin sanottua sakkorahaa. Kokeilun alkaessa viime elokuussa Kuntaliitto arvioi kuntien maksavan Kelalle vuositasolla 800 miljoonaa euroa.
Kunnat ovat vastanneet kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta työttömille työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. Työllisyyskokeilun päättämässä oleva Lindström ilmoittaa, että:
– Hyvät tulokset työllisyyden edistämisessä otetaan aina ilolla vastaan.
Kokeiluissa kunnat ovat ottaneet kokeilulain mukaan hoitaakseen TE-toimistoilta siirtyviä lakisääteisiä tehtäviä, kuten aktivointisuunnittelu, määräaikaishaastattelut, työnvälitys, osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maahanmuuttajien kotouttaminen.