Eduskunnassa olevat kansalaisaloitteet raukeavat, ellei eduskunta käsittele niitä ennen ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleja.

Osa eduskunnassa olevista kansalaisaloitteista uhkaa raueta. Puhemiehistön suosituksen mukaan kansalaisaloitteet tulisi käsitellä kuuden kuukauden aikana. Osan määräaika umpeutuu syyskuun puolivälissä tai lokakuun alkupuolella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on useita kansalaisaloitteita, mutta valiokunta joutuu keskittymään koko syksyn sote-uudistukseen. Siellä on muun muassa uusi asiakas- ja potilaslaki, biopankkipankkilaki ja genomikeskusta koskeva laki.

”On syytä vahvasti epäillä, ehtiikö valiokunta ainakaan ennen määräajan umpeutumista tehdä mitään asioiden eteen”, kirjoittaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistolehtori Liisa Nieminen blogissaan.

Poliittinen järjestelmä kaipaa päivitystä nimenomaan kansalaisosallistumisen osalta.

Hän toteaakin, että ”jos nyt käsiteltävänä olleet aloitteet raukeavat vaalien takia, pettymys on suuri. Vuoden 2015 vaalien vuoksi ei raukeamisia tapahtunut, joten nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, kun tuollainen riski on olemassa”.

Kansalaisaloitteen käsittelyä uudistettava

Kansalaisaloitteen käsittelyn säätelyn on todettu kaipaavan uudistamista. Niiden käsittely ei ole kovin korkealla eduskunnan työlistalla. Puhemiesneuvoston hyväksymän valiokuntaoppaan mukaan kansalaisaloitteet ovat tärkeysjärjestyksessä vasta seitsemännellä sijalla. Valiokunta voi kuitenkin päättää muustakin järjestyksestä.

ILMOITUS

Aloitteiden raukeamisen muuttaminen on perustuslain takana.

”Poliittinen järjestelmä on siinä vaiheessa, että se kaipaa päivitystä nimenomaan kansalaisosallistumisen osalta. Kansalaisaloite on lisännyt kansalaisten kiinnostusta politiikkaan, joten sitä pitää kehittää entisestään”, kirjoittaa Nieminen.

Kansalaisjärjestöt merkittävässä roolissa

Oikeusministeriön selvityksen mukaan ensimmäisen noin neljän vuoden aikana tehtiin 458 kansalaisaloitetta. Niistä vain 13 sai yli 50 000 allekirjoitusta ja 195 aloitetta sai vähemmän kuin 100 allekirjoitusta.

Kaksi kansalaisaloitetta on hyväksytty eduskunnassa: niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki ja äitiyslaki. Menestyvien kansalaisaloitteiden takana on usein jokin järjestö, aloitetta tukevia julkisuuden henkilöitä ja mediajulkisuutta.

Kansalaisaloite on lisännyt ihmisten osallistumista, ollut keskustelua herättävä kanava ja parhaimmillaan ehkäissyt vieraantumista.

– Suomalaista kansalaisaloitetta voidaan jo nyt pitää menestystarinana, kirjoittaa Nieminen.