Palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK kommentoivat varovaisen myönteisesti valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiehdotusta ja etenkin sen verolinjauksia. Verokeskustelu on paikallaan, sillä hallituspuolueet jumppaavat vielä keskenään ensi vuoden verotusta ennen elokuun budjettiriihtä.
Orpon kanta tuli eilen selväksi: palkansaajien verotusta ei kiristetä. Haarukka veronkevennyksille lähtee 300 miljoonasta alaspäin, vakuutteli Orpo eilisessä tiedotustilaisuudessa.
Orpon verolinjaukset saavat kiitosta STTK:lta. Tosin ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa, että finanssipolitiikan linja budjetissa olisi voinut olla hieman kiristävämpi.
Hallitukselta vaaditaan lisäpanostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.
– Tämä olisi luonut julkiseen talouteen puskuria seuraavaa talouden laskukautta varten, sanoo Nevalainen.
Kiitosta verotuksen painopisteen muutokselle
Nevalainen ilmoittaa STTK:n olevan on tyytyväinen siihen, ettei palkansaajien verotusta ei kiristetä.
Sosiaalivakuutusmaksujen noususta aiheutuva verotuksen kiristyminen kompensoidaan palkansaajille. Kiky-sopimuksesta johtuvan kompensaation lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään inflaatiotarkistukset. Nämä toimet tukevat työn tekemistä ja talouskasvua, tulkitaan STTK:ssa.
STTK:n mukaan verotusta tulisi uudistaa: Listaamattomien yritysten osinkojen verotusta sekä pääomavero- ja varallisuusverotusta on kiristettävä nykyisestä.
Myös SAK:ssa pidetään tervetulleena VM:n avausta verotuksen painopisteen siirtämisestä pois työn verotuksesta. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää ajatusta oikeansuuntaisena, mutta on huolissaan sen vaikutuksista tulonjakoon.
Monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin.
– Hallituksen tavoitteena tuskin on kasvattaa tuloeroja ja lisätä eriarvoisuutta. Siksi budjettiriiheen mennessä on syytä tarkkaan arvioida, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä, sanoo Kaukoranta.
Orpo vähättelee tulonjakovaikutuksia
Eilisessä tiedotustilaisuudessa tuli ilmi, ettei valtiovarainministeriössä ole vielä selvitetty tulonjakovaikutuksia, kun ei ole vielä tarkkaa esitystäkään. Orpo jopa vähätteli veronkevennysten merkitystä tulonjakoon.
Kaukosen mukaan kaikille samansuuruisten kulutusverojen korottaminen heikentäisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa. Kulutusverojen sijaan verotuottoja tulisikin hakea pääomien verottamisesta, esimerkiksi perintöveron ja osinkoverotuksen puolelta.
VM:ssä on vireillä verotuksen tiekartta. Orpo hoki useaan otteeseen sinivihreästä verouudistuksesta. Tällä ideologisesti latautuneella käsitteellä kokoomus suuntaa viestiään myös vihreiden kannattajiin, kuten myös keskustakin.
Etenkin kokoomuksessa arvioidaan vihreiden olevan uhka puolueelle, kun se joutuu taistelemaan demareiden kanssa ehkä hyvinkin pienellä marginaalilla pääministerin paikasta.
”Ei riitä purkamaan työttömyyden kovaa ydintä”
Nevalaisen mukaan Orpon budjettiehdotuksessa esitetyt panostukset eivät riitä purkamaan työttömyyden kovaa ydintä.
– Elokuun lopussa pidettävässä hallituksen budjettiriihessä tuleekin tehdä tarvittavat lisäpanostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jotta työttömyyden ytimeen päästään kiinni, Nevalainen muistuttaa.
STTK:ssa tulkitaan työttömyyden lähentelevän rakennetyöttömyyden rajaa, ja tämän alentamiseksi on lisättävä tuntuvasti työvoimapolitiikan ja koulutuksen resursseja.
Sekä SAK että STTK vaativat, että maan hallitus luopuu esityksestään heikentää palkansaajien työsuhdeturvaa alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. SAK on vaatinut myös työttömyysturvan aktiivimallien perumista.