Juutalainen poliisi menee peitetehtäviin Ku Klux Klaniin. Koominen mauste lävistää Spike Leen ohjaaman elokuvan.

Jasper Pääkkönen näyttelee itäsuomalaisittain oireilevaa uusnatsia elokuvassa Leijonasydän (2013). Spike Leen ohjaustyössä hän on verrattomasti kovempi ”alan” mies Amerikan sydänmailla.

Pääkkönen esittää rotusortojärjestön Ku Klux Klanin kiiluvakatseista aktiivia, joka ottaa silmätikukseen uuden tulokkaan. Epäluulolle on aihetta, sillä tulokas on peitetehtävässä oleva poliisi (Adam Driver), ja kaiken lisäksi juutalainen.

Uhkarohkean operaation on juoninut edellä mainitun musta kollega, elokuvan nuori päähenkilö (John David Washington).

Kokonaisuutena leffa ajaa asiansa viihdyttävästi ja kunnialla, eikä vähiten epilogin takia.

 

Vapaasti tosipohjaiset tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun alun Coloradoon. Pohjana on päähenkilö Ron Stallworthin omaelämäkerrallinen kirja.

Soluttautuminen pelättyjen huppupäiden joukkoon hoidetaan ovelalla tuplamiehityksellä. Pelottavuudesta ei silti ole tietoa, sillä musta huumori on vahvoilla, kun tapahtumissa klaanilaisia viedään yhtä epäilevää Tuomasta lukuun ottamatta kuin pässiä narusta. Koominen mauste on tuntuva, ja se lävistää koko elokuvan.

ILMOITUS

Jännityksen, satiirisen komedian ja yhteiskuntakriittisyyden liittoumana tulos on siinä ja siinä. Paikoin on hirtehisen hauskaa (eli tyhmille tai hyväuskoisille klaanilaisille on helppo nauraa), mutta pilakuvamaisuutta on ehkä vähän liikaakin. BlacKkKlansman on selvästi kevyempi tuttavuus kuin Leen varhaiset ohjaustyöt Do the Right Thing – Kuuma päivä (1989) ja Malcolm X (1992).

 

Pääpaino on peiteoperaatiossa, sen ohessa kuvataan aikakauden radikaalien mustien opiskelijanuorten kansalaisoikeustaistelua. Jälkimmäisellä saralla alkaa päähenkilön peitetehtäväura.

Kaupunkiin on tulossa vieras Afrikasta, karismaattiseksi puhujaksi tiedetty Kwame Ture. Hän on entiseltä nimeltään Stokely Carmichael, Mustat pantterit -järjestön entinen johtohahmo. FBI on kiinnostunut siitä, millaisen vaikutuksen hän tekee Coloradon akateemisiin nuoriin.

Myös menneitä kelaillaan, kun Harry Belafonten esittämä veteraani kertoo surullisen tarinan erään nuoren miehen kohtalosta. Jaksossa rasismin historia ja tapahtuma-ajankohdan nykypäivä yhtyvät hieman töksähtäen.

Samaisen jakson puitteissa varhainen amerikkalainen elokuvahistoria saa huutia, kun kohteena on valaisevin näyttein D. W. Griffithin tökerö mykkäfilmin klassikko Kansakunnan synty (1915).

 

Kuviot suvereenisti hallitsevan päähenkilön rennon veikon hahmo on eräänlainen arkistettu versio mustasta supersankarista (esim. Shaft – kivikova dekkari, 1971). Perinteeseen liittyvistä blaxploitaatio-leffoista puhutaan avoimesti, ja myös niistä saadaan näytteitä. Kaiken kaikkiaan Leen opus on kuin valitut palat rasismin yhdysvaltalaisesta (lähi)historiasta.

Kokonaisuutena leffa ajaa asiansa viihdyttävästi ja kunnialla, eikä vähiten epilogin takia – päätösjakso on kaiken edellä nähdyn valossa tervetullut.

Päätös iskee riittävän lujaa antaessaan suoraa näyttöä avoimen rasistisesti virittäytyneistä väkivaltaisista purkauksista viime aikojen Yhdysvalloissa. Aiheesta kertovissa uutispätkissä tavataan myös Trump sammakoineen.

 

BLACKKKLANSMAN (USA 2018). Ohjaus Spike Lee. Tarina perustuu Ron Stallworthin omaelämäkerralliseen kirjaan. Pääosissa John David Washington, Adam Driver, Ato Blankson-Wood, Ryan Eggold, Jasper Pääkkönen. Elokuvan ensi-ilta 10.8.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 28 €/3 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.