Maailma tarvitsee kipeästi ekologisempia tekstiilejä. Suomalainen puu vastaa tähän hätähuutoon, toteaa Sarkkinen Uusi puu -sivustolla. Sarkkinen on Uusi puu 2018 -kilpailun tuomariston jäsen.
Kilpailussa etsitään jo kolmatta kertaa puuta hyödyntäviä konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka vastaavat maailmanlaajuisten megatrendien tuomiin haasteisiin.
Sarkkinen muistuttaa, että puuvillan tuotannossa käytetään valtavat määrät torjunta-aineita ja lannoitteita, joista iso osa päätyy vesistöihin muun muassa pilaamaan juomavesivarantoja. Puuvillan tuotanto kuluttaa myös hyvin runsaasti vettä ja kuivattaa makean veden varantoja. Lisäksi puuvillaa poimitaan monissa maissa pakkotyövoimalla ja puuvillakankaat ja -vaatteet valmistetaan usein vaarallisissa työoloissa, nälkäpalkalla ja jopa lapsityövoimalla.
Ylikulutus on valtava taakka
– Kaikesta tästä huolimatta päälläsi on todennäköisesti puuvillasta valmistettuja vaatteita. Tänä päivänä puolet maailman tekstiileistä valmistetaan puuvillasta, Sarkkinen toteaa ja vaatii halpatuotantovaatteiden kerskakulutuksen lopettamista. Hän korostaa, että ylikulutus on itsessään valtava taakka.
Kuluttajien on Sarkkisen mukaan vaadittava ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotteita, mutta hänen mukaansa tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia, jotta tekstiiliteollisuus voi uudistua.
Vaatteista noin puolet on puuvillaa, ja loput ovat muita kuituja, pääasiassa tekokuituja. Myös osa tekokuiduista on Sarkkisen mukaan ongelmallisia, sillä ne esimerkiksi päästävät mikromuovia vesistöihin.
Ratkaisu suomalaisesta puusta
Maailmalla onkin suuri tarve kestäville vaatekuiduille ja suomalainen puu voi Sarkkisen mukaan olla ratkaisu kysyntään.
– Puusta on jo yli sata vuotta tehty viskoosia, hieman uudempaa tuotantoa on lyocell. Mutta puusta voidaan tehdä myös myrkyttömästi paremmin puuvillaa korvaavaa tekstiilimateriaalia, jota kehitellään Suomessa parhaillaan. Tuotekehittely on hidasta puuhaa, mutta se kannattaa.
Puuvillan korvaaminen suomalaisella puubiomassalla vähentäisi Sarkkisen mukaan vesistökuormitusta sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarvetta.
– On arvioitu, että Suomen nykyinen hakkuuylijäämä riittäisi kuiduksi muutettuna korvaamaan 20 prosenttia maailman puuvillasta.
Sarkkinen muistuttaa, että suomalaiselle puulle on tosiaankin energiakäytön ohella myös ympäristöllisesti kestävämpiä ja taloudellisesti arvokkaampia käyttötapoja.
– Meidän on myös pidettävä huolta siitä, että suomalainen puuntuotanto on ilmastonmuutoksen kannalta kestävällä tasolla ja että metsätalouskäytännöt tukevat luonnon monimuotoisuutta kotimaassa, Sarkkinen toteaa.
Uusi puu on yli 20 suomalaisen organisaation yhteisö, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta.