Demokraattisen yhteiskunnan perusajatuksena on tarjota kaikille kansalaisille yhtäläiset vaikuttamisen mahdollisuudet. Kuitenkin yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, esimerkiksi työttömät, asunnottomat ja päihdeongelmaiset, jäävät usein vaille osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. He kokevat, ettei heillä ole oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, saati vaikuttaa tai osallistua palveluidensa kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Haavoittuvassa asemassa olevien vaikuttamista lähestytään usein aktivoivasta näkökulmasta sen sijaan, että keskityttäisiin omaehtoisen osallistumisen mahdollisuuksien lisäämiseen ja vaikuttamisen kynnyksen madaltamiseen.
Kohtaamme Sininauhasäätiössä asunnottomien palveluja käyttäviä päihde- ja mielenterveystaustaisia henkilöitä asunnottomuuteen liittyvissä ryhmä- ja yksilötapaamisissa. Keräämäämme tietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä.
Henkilöt kokevat usein olevansa yhteiskunnan ulkopuolella ja pitävät sen vuoksi erilaisia vaikuttamisen foorumeita tärkeinä. Luottamus viranomaisia kohtaan on ohut, ja asiakkaiden on vaikea luottaa siihen, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Tavoitteena on näin ollen myös ympäristön asenteisiin vaikuttaminen, jotta erilaisissa elinpiireissä elävien henkilöiden kokemusmaailma tulisi lähemmäs toisiaan.
Tapaamiset toteutetaan ympäristöissä, joiden palveluja asiakkaat käyttävät säännöllisesti, eivätkä kohtaamiset sisällä ehtoja tai velvoitteita esimerkiksi päihtymystilan suhteen. Ryhmämuotoisiin keskusteluihin liittyy myös vahva yhteisöllisyyden kokemus, joka vahvistaa vertaisuutta ja saattaa parhaimmillaan johtaa arjen hallintaa edistävän yhteistoiminnan kehittymiseen.
Kohtaamistilanteet toimivat hyvänä ensikosketuksena kohti yhteiskunnallista vaikuttamista.
Asunnottomuutta kokeneiden kohtaamistilanteet toimivat hyvänä ensikosketuksena kohti yhteiskunnallista vaikuttamista. Edelleen olisi tärkeää pyrkiä lisäämään henkilöiden vaikuttamiskanavia myös luonnollisten verkostojen kautta.
Hyvänä esimerkkinä omaehtoisesta vaikuttamistoiminnasta ovat esimerkiksi huumeiden aktiivikäyttäjien omat järjestöt, jotka vahvistavat huumausaineita käyttävien yhteiskunnallista asemaa ja välittävät realistista tietoa eteenpäin.
Ulkomailla samankaltaisten mallien avulla on esimerkiksi asunnottomia otettu mukaan yhteiskunnan palvelujen kehittämiseen integroimalla heitä päätöksentekoprosesseihin. Integraatio tuo päättäjiä ja palvelunkäyttäjiä samoille foorumeille, joissa merkityksellistä ei ole henkilön elämäntapa, vaan yhteiset pyrkimykset asioiden eteenpäin saattamiseksi.
Suomessa haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten yhteiskunnallinen järjestäytyminen on vielä toistaiseksi ollut vähäistä. Sen vahvistaminen on kuitenkin tärkeä eriarvoisuuden vähentämistä ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä edistävä tavoite.
Leena Rusi
projektipäällikkö
Sininauhasäätiö