Krimiläinen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov vangittiin toukokuussa 2014 syytettynä maanalaisesta vastarinnasta niemimaan venäläismiehitystä vastaan. Sentsovia vastaan ei ollut mitään todistusaineistoa, vaan tapaus perustuu kokonaan kahden muun syytetyn todisteluun.
Aleksei Tširniä ja Gennadi Afanasevia syytettiin yrityksestä polttaa Venäjän hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen toimisto. Vartijat saivat tulipalon sammutettua ilman palokuntaa, eikä kukaan loukkaantunut. Sentsov tuomittiin 20 vuoden vankeusrangaistukseen ”terroristijärjestön johtamisesta”, ja tuomiotaan hän istuu Pohjois-Siperian Labytnagissa.
14. toukokuuta alkaen Sentsov on ollut nälkälakossa, jossa hän vaatii vapautta 64:lle Venäjällä vangitulle ukrainalaiselle poliittiselle vangille (mutta ei itselleen). Tämän viikon torstaina nälkälakko on jatkunut 80 päivää. Sentsovin asianajajan Dimitri Dinzen mukaan Sentsovia oltiin laittamassa heinäkuun alussa pakkoruokintaan sydämen heikentymisen vuoksi, mutta hän onnistui välttämään tämän suostuttuaan syömään joka päivä muutaman lusikallisen ravintoliuosta. Näin Sentsov on pystynyt pitkittämään nälkälakkoa. Ilman mitään ravintoa nälkälakkoon menehtyy noin kahdessa kuukaudessa.
Ilman mitään ravintoa nälkälakkoon menehtyy noin kahdessa kuukaudessa.
Sentsovin asiaa on pitänyt Venäjällä esillä Novaja Gazeta ja muu oppositiomedia. Suomessa Sentsovin puolesta ovat vedonneet Aki Kaurismäki ja Rauhanpuolustajat, ja myös Ukrainan suurlähetystö on järjestänyt tapahtumia. Trumpin ja Putinin tapaamisen aikana järjestetyissä mielenosoituksissa vaadittiin myös vapautta Sentsoville.
Venäjän hallinnon suhteet länsimaihin ovat harvinaisen tulehtuneet, ja kansainvälisellä mielipiteellä on näin ollen vain vähän painoarvoa. Venäjällä on kuitenkin hiljattain saavutettu nälkälakoilla voittoja. Niinikään Krimillä vangittu Vladimir Baluh sai parannettua vankilaolosuhteitaan, ja Moskovan alueella voitettiin kamppailu vaarallista kaatopaikkaa vastaan.
Sentsovin vaatimukset ovat ehkä liian laajoja, mutta Venäjällä muistetaan Andrei Martšenkon esimerkki. Gorbatšov vapautti Neuvostoliiton poliittiset vangit perestroikan alussa pian tämän nälkälakon jälkeen. Martšenkoa itseään nälkälakko ei auttanut. Hän kuoli joulukuussa 1986 pian 117 päivää kestäneen nälkälakon lopettamisen jälkeen.