Lehtikuva/Martti Kainulainen

Usko parempaan tulevaisuuteen ei ole erityisen vahva juuri missään väestöryhmässä.

Kun katselee tuoreen tutkimuksen tuloksia siitä, ketkä Suomessa uskovat parempaan tulevaisuuteen, näyttää, että suurimmaksi osaksi missään väestöryhmässä usko ei ole vahva.

Uskoa löytyy hallituspuolueiden kannattajilta enemmän kuin oppositiopuolueiden kannattajista, mutta vain lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen sekä hyvätuloisten parempaan tulevaisuuteen uskoo heistä yli puolet.

Myös opposition puolella uskotaan, että hyvätuloisilla ovat edessään nykyistä paremmat olot.

Nuoret ja opiskelijat positiivisia.

Tämä käy ilmi lauantaina julkistetusta laajasta tutkimuksesta, jonka teetti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Kokoomuksen piirissä vahvin usko

ILMOITUS

Omien elinolojen paranemiseen ei missään ryhmässä usko yli puolet tutkimukseen osallistuneista.

Parasta usko oli kokoomuslaisten joukossa. Heistä 42 prosenttia uskoo, että omat elinolot paranevat.

Vasemmistoliiton (45 %), perussuomalaisten (41 %) ja SDP:n (38 %) tukijoiden parissa keskimäärää useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa osalta.

Kokoomuksen lisäksi myös keskustan (37 %) ja vihreiden (32 %) kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän optimistisia näkymiä.

Neljännes uskoo parempaan

Kaikkiaan itsensä osalta neljännes kansalaisista arvioi elinolojen muuttuvan parempaan suuntaan, kolmannes ei muuttuvan ja kolmannes heikkenevän.

Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimäärää useammin oman aseman kohentuvan tulevaisuudessa.

Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläkeikää lähestyvistä 43 prosenttia olettaa omien elinolojen huonontuvan lähitulevaisuudessa.

Uudellamaalla luotetaan eniten

Asuinalue on merkittävä tekijä arvioissa omien elinolojen muutoksesta. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla keskimäärää useampi luottaa elinolojen kehittyvän myönteisempään suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Myös koulutustausta on yhteydessä näkemyksiin. Heikosti koulutetuista keskimäärää useampi (38 prosenttia) uskoo elinolojensa heikentyvän.

Akateemisesti koulutetuista vain reilu viidennes (22 prosenttia) on pessimistinen oman kohtalonsa suhteen.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193.