Suomalaisten kulutuspäivä on hälyttävän aikaisin eli nelisen kuukautta keskimääräistä maailman kulutuspäivää aikaisemmin jo huhtikuussa. Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli muutaman päivän myöhemmin kuin edellisvuonna.
Suomi on sitoutunut esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nämä eivät näy käytännössä. Myös maailman ylikulutuksessa on sama meno päällä.
Luonnonvarat kulutetaan seitsemässä kuukaudessa, vaikka niiden pitäisi riittää koko vuodeksi.
30 vuoden kuluttua joka neljäs ihminen asuu valtiossa, jossa kärsitään kroonisesta veden niukkuudesta ja toistuvasta vesipulasta.
Suomelle on erityisen raskauttavaa, että merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa.
Tarvitaan 1,7 maapalloa koko kulutuksen kattamiseksi
Nykyisellä kulutuksella ihmiskunta tarvitsee 1,7 maapalloa, jotta luonnonvarojen käyttö voitaisiin kattaa kestävästi maapallolla. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi tämän vuoden maaliskuussa, että maailmanlaajuinen maan ja elinympäristön heikkeneminen vähentää 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia.
Keskustalaisen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ratkaisu on kiertotalous:
– Meidän on nopeasti siirryttävä kiertotalouteen – yhteiskuntaan, jossa tuotteita käytetään pidempään, materiaalit kiertävät tehokkaasti ja tavaroiden ja palveluiden tuotannosta aiheutuu selvästi nykyistä vähemmän päästöjä.
Samalla jokaisen on otettava itse vastuuta.
Ylikulutus ja ilmastonmuutos uhkaavat terveyttä
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Juhani Eskola pohti reilu viikko sitten kolumnissaan ilmastonmuutoksen uhkaa terveydelle. Hän kirjoittaa:
”Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt”. Tässä saakin luonto maksaa, mikä taas kostautuu ihmisten terveydelle. Ilmastonmuutoksessa on kyse ”ilmaston ja meren muodostaman ekosysteemin tasapainon järkkymisestä”.
Eskola nostaa esiin ympäristönmuutosten aiheuttamia sairauksia. Meriveden noususta johtuva juomaveden suolapitoisuuden kohoaminen on johtanut verenpainetaudin ja raskauskomplikaatioiden lisääntymiseen väkirikkaissa merenrantavaltiossa.
Nälkä ja jano lisääntyvät
Ravinnon laadun heiketessä tarttumattomat taudit ja aliravitsemus lisääntyvät. Ekologiset muutokset edesauttavat infektiotautien syntyä ja leviämistä. Keltakuumeen sekä muiden hyönteisten välittämien tautien leviämisestä uusiin elinympäristöihin on jo näyttöä.
Eskola huomauttaa, että:
”Lähes miljardi ihmistä näkee ajoittain nälkää, liki 700 miljoonaa elää edelleen ilman puhdasta juomavettä ja yli miljardilla ei ole luotettavaa sähkönlähdettä.”
Hän summaakin, että jos ”kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, 30 vuoden kuluttua joka neljäs ihminen asuu valtiossa, jossa kärsitään kroonisesta veden niukkuudesta ja toistuvasta vesipulasta”.
Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.