All Over Press/Ismo Pekkarinen

Pihlajalinnan luopuminen valinnanvapauskokeilusta Jyväskylässä kyseenalaistaa entisestään valinnanvapauden järkeä ja kustannuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan Pihlajalinnan keskeyttämä sote-palvelujen valinnanvapauskokeilu ei kerro vielä järjestelmän toimivuudesta.

Hän toteaa Kuntalehden haastattelussa:

– Mikäli palveluntuottaja irrottautuu kokeilusta, se on valitettavaa, mutta se on myös tulos: tämäntyyppinen yritys ei ole saanut toimintamallista kannattavaa tällaisessa ympäristössä ja näillä toimintaehdoilla.

Korvaukset vaihtelevat kokeiluittain.

Varhila viittaa myös mahdollisesti taustalla oleviin Pihlajalinnan taloudellisiin vaikeuksiin:

– Kyseessä on Pihlajalinnan oma ratkaisu, taustalla ehkä myös muuta yrityksen kannattavuuteen liittyvää.

Erilainen näkemys kapitaatiomallin perusteista

Pihlajalinnan irrottautuminen valinnanvapauskokeilusta johtaa väistämättä keskusteluun kapitaatiomallin maksukriteereistä.

ILMOITUS

Alunperin tavoitteena on ollut, että kaikki kansalaiset kirjautuvat – tai kirjataan – jollekin sote-asemalle. Kustannukset maksetaan laskennallisesti sote-asemille. Osa käyttää palveluja, ja osa ei tarvitse lainkaan. Rahanjaossa samalla viivalla ovat sekä maakunnan että yritysten sote-asemat.

Pihlajalinna onkin selittänyt, että Jyväskylän laskentakaava on väärä. Se toteaa tiedotteessaan (18.7):

Palveluntuottajille maksettava kiinteä hinta perustuu kaupungin terveyskeskusten kustannuksiin jaettuna koko kaupungin väestömäärällä. Pihlajalinnan kokemuksen mukaan valinnanvapautta käyttävät ovat kuitenkin niitä, jotka käyttävät paljon palveluita.

Pihljalinnan mukaan kaupungin määrittelemä hinta ei kata toiminnasta aiheutuvia kuluja, minkä vuoksi se vetäytyy lokakuussa valinnanvapauskokeilusta.

Maksuperusteet vaihtelevat kokeiluittain

Varhila avaa kokeilun maksuperusteita Kuntalehdelle:

– Jyväskylän kokeilussa on käytössä kaupunginosittainen ja kunnittainen räätälöity ikäperusteinen kapitaatio, joka pohjautuu toteutuneisiin julkisen sektorin perusterveydenhuollon kustannuksiin. Esimerkiksi Jyväskylän keskustan kaupunginosan kapitaatiokorvaukset ovat 0–6-vuotiaista 116,10 €, 7–64-vuotiaista 85,55 €, 65–74-vuotiaista 241,33 €, 75–84-vuotiaista 365,44 € ja yli 85-vuotiaista 439,73 € vuodessa.

Korvaukset maksetaan kuukausittain kulloinkin listautuneista asiakkaista. Vuosikorvaus jaetaan 12 kuukaudelle, ja palveluntuottajalle maksetaan kuukausittain korvaus listautuneiden asiakkaiden mukaan

Korvaukset vaihtelevat kokeiluittain. Siten Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella, Ylä-Savossa ja Päijät-Hämeessä valinnanvapauskokeilussa maksetaan erilainen korvaus. Keski-Uudellamaalla kokeilu on vielä jäissä.

Juttua korjattu 2.8.2018 kello 16.23. Jutussa todettiin virheellisesti Finderin tietoihin viitaten Pihlajalinnan olevan raskaasti tappiollinen. Vuonna 2017 Pihlajalinna Oyj:n liikevoitto (EBIT) oli 19,1 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut lähinnä kokonaisulkoistuksilla (noin 60 % liikevaihdosta vuonna 2017), ei yrityskaupoilla. Liikevaihto oli viime vuonna 424 miljoonaa euroa. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001, ja vuonna 2014 on perustettu nykyinen Pihlajalinna Oyj. Virheelliset tiedot on poistettu.